tiistai 12. lokakuuta 2010

Kosmonautti

Katri Lipson
Tammi 2008 (Loisto 2009)


Svetlana Kovalevna, kiusattu nuori musiikinopettaja, ei hevin unohda uransa ainoaa valopilkkua: ujoa Serjozaa. Sen, että poika rakasti häntä salaa, tiesi silti vain Sasa, jonka kanssa Serjoza makasi lumessa tuijottaen yötaivasta, heistä kun piti tulla kosmonautteja. Vaatimattomissa oloissa eläneen pojan onni tuntuu kääntyvän, kun ammoin tehty nuorisodokumentti herättää Kremlin ja koko maailman sympatiat siinä esiintynyttä avaruuteen haikailijaa kohtaan. Mutta missä on Serjoza?

"Hieno ja hämmentävä, ehdottomasti."
- Antti Majander, HS


"Lipsonin romaani herättää vanhanaikaiselta kalskahtavaa sääliä ja myötätuntoa - ja muistuttaa, että ilman niitä inhimillisyys katoaa maan päältä."
- Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoraadin perusteluista


Ostin Jyväskylän kirjamessuilta yhden pokkarin ja sain kaupan päälle toisen. Vaihtoehtoja oli tämä ja Tuomas Vimman Gourmet. Jostain syystä en lämmenyt Vimmalle, joten otin tämän, vaikka en ollut kuullutkaan koko kirjasta. Olen valintaan ihan tyytyväinen, mutta ensimmäsitä kertaa ikinä, tuli sellainen olo, että kirja pitäisi lukea uudelleen saman tien. On pakko yhtyä tuohon Antti Majanderin kommenttiin, hämmentävä. Kyllä. En ole ihan varma mitä Serjozalle lopulta tapahtui, mutta tuntuu, että romaanissa on hienoutta, jota en ihan täysin tavoittanut. Kuulostaapa sekavalta... No mutta suosittelen ja luen joskus uudestaan.

Kuva

2 kommenttia:

  1. Itsellä meni myös ohi moni juttu tässä kirjassa. Siinä oli jotenkin outo tyyli vihjailla jotain sinne suuntaan, muttei kuitenkaan tarpeeksi, että olisi tiennyt missä mennään.

    Mutta hyvä kirja oli silti minunkin mielestä.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, kuin olisi koonnut palapeliä tai jotain, josta puuttuu juuri ne ratkaisevat palat, joiden avulla kuvasta tulisi täysin selvä.

    VastaaPoista