George Orwell 1945
WSOY Pokkari 2010
Jatkoin tätä tahattomasti yhteiskunnallista pääsiäistäni toisella Orwellin klassikolla.
Kartano -nimisen maatilan vanha karju Majuri uneksii eläinten vallankumouksesta, irtiotosta ihmisten tyranniasta ja puhuu muut maatilan eläimet puolelleen. Eläimet aloittavat vallankumouksen, karkottavat maatilan omistajan Jonesin pois ja alkavat hoitaa maatilaa itsenäisesti. Hetken aikaa menee hyvin, kunnes viekkaat siat alkavat pelata omaan pussiinsa. Lopulta tilan eläimet eivät ole sen vapaampia kuin Jonesin aikaan.
Tällainen sadun muotoon satiiri ei ollut ihan niin synkkä kuin Vuonna 1984, mutta aika paljon samaa niissä on. Miten helppoa se onkaan sopivalla karismalla tai oveluudella varustetun johtajan saada kansa puolelleen. Aika surullista ja kauhistuttavaa oikeastaan. Ja niin totta. Oikeastaan moni asia tässä kirjassa pätee edelleenkin. Vai mitä sanotte tästä:
"Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset."
Pätee aika hyvin ihmisten maailmaankin, eikö?
Kannustaa tosiaan käyttämään omia aivojaan ja kyseenalaistamaan vallitsevia käsityksiä, mutta luulen, että olen nyt Orwellini lukenut.
Mä muistan lukeneeni tämän joskus ehkä 8 vuotta sitten lukioaikoinaan ja tykkäsin silloin siitä paljon. Pitäisi ehkä lukea uudestaan ja vähä kertailla, että mitä siinä oikein tapahtuikaan. Muistan kyllä että oli ajatuksia herättävä kirja todellakin.
VastaaPoistaTämän lukeminen tekisi kyllä hyvää itse kullekin. Kepeä, mutta täyttä asiaa.
VastaaPoista