Ben Elton 1993
WSOY 2005
385 s.
Maailma lähestyy loppuaan; ilma on pilalla, vettä ei voi juoda ja välttääkseen auringonvaloa ihmiset elävät öisin. Ne, joilla siihen on varaa ovat hankkineet yksityisen ekokuplan, klaustrosfäärin, johon voivat sulkeutua, kun loppu koittaa. Sitä ennen Muovi Tolstoy aikoo myydä mahdollisimman paljon klaustrosfäärejä, elokuvakäsikirjoittaja Nathan Hoddy saada elokuvaideansa toteutettua ja tyhjäpäinen näyttelijä Max Maximus siirtyä vakavasti otettavaksi näyttelijäksi. Toisaalla vihreän Natura-puolueen karismaatttinen johtaja Jurgen Thor ja ekoterroristi Rosalie taistelevat maailman pelastamiseksi ja FBI-agentti Judy Schwartz yrittää selvittää, kuka jouduttaa maailmanloppua terroriteoillaan.
Jonnekin tulevaisuuteen sijoittuva satiiri on melkoista kohellusta. Sain tästä muutamat naurut, mutta enimmäkseen tämän lukeminen oli laahaavaa. Kaikki meni jotenkin liiallisuuksiin ja kääntyi lopulta tarinaa vastaan. Lisäksi välissä oli pitkiä pätkiä selittelyä, miksi jokin on niin kuin on, ja nämä pätkät kävivät jokseenkin puuduttaviksi, kun ne eivät varsinaisesti vieneet tarinaa eteenpäin. Itse asiassa tarina oli muutenkin heikonpuoleinen enkä välittänyt kirjan hahmoista. Ottaen huomioon, että kirja on kirjoitettu 20 vuotta sitten, se on kuitenkin kestänyt varsin hyvin aikaa. Mieleeni tuli, että tämä toimisi elokuvana paremmin kuin kirjana. Elokuvissa ei ole yleensä niin paljon turhaa jaarittelua. En tykännyt, mutta maalaa synkiä uhkakuvia maapallon tulevaisuudesta ja on siksi tärkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti