Berliininpoppelit

(Berlinerpoplene)
Anne B. Ragde
Tammi 2007


Hurmaavan hauska ja koskettava perhedraama

Uutinen koomaan vajoneesta äidistä saattaa pitkästä aikaa yhteen Neshovin veljeskaartin Torin, Margidon ja Erlendin. Tor asuu edelleen kotitilalla ja viihtyy parhaiten sikalan asukkien lämpimässä seurassa. Hautausurakoitsijana toimiva Margido elää kurinalaista poikamiehen arkea Trondheimissa, kun taas Erlend nauttii Kööpenhaminassa kuplivasta elämästään täysin siemauksin. Ränsistyneelle sikatilalle rientää veljesten lisäksi myös Torin aikuinen tytär Torunn, joka ei ole nähnyt isoäitiään koskaan ja isänsäkin vain kerran aiemmin.


Olen lukenut paljon ylistäviä arvioita tästä kirjasta ja luin tämän nyt sitten itsekin. Ei ollut ihan sitä mitä odotin. Minä en löytänyt tästä huumoria sitten millään. Luin varmaan ensimmäiset sata sivua ja odotin, että milloin se takakannen mainostama hurmaavan hauska perhedraama alkaa, mutta minä en kyllä löytänyt sitä. Inhimillistä kurjuutta kyllä löysin, siinä määrin, että aloin miettiä, että tälläiset tarinat eivät taida olla ihan minua varten, elämän ankeus tuli liian lähelle. Lukiessani haluan paeta, jos en nyt ihan satujen maailmaan, niin ainakin jonnekin, missä elämän karu todellisuus ei tule ihan näin käsinkosketeltavaksi. Ensimmäiset sata sivua, oli muutenkin mielestäni varsin puuduttavaa luettavaa, mielenkiinto heräsi vasta kun veljekset oikeasti tapasivat toisensa pitkästä aikaa. Lopputulos on kuitenkin se, että Neshovin porukka alkoi kiinnostaa siinä määrin, että pitää varmaan lukea ne jatko-osatkin jossain vaiheessa.