Mitä jooga minulle opetti
Poser. My Life in Twenty-three Yoga Poses
Claire Dederer 2011
Tammi 2012
378 s.
Claire Dederer etsi joogasta apua selkävaivoihinsa, mutta päätyi joogan kautta pohtimaan koko elämäänsä äitinä, tyttärenä, ystävänä ja vaimona. Claire itse on 70-luvulla varttunut eroperheen lapsi, jonka äiti edustaa naissukupolvea, joka karkasi "etsimään itseään" ja järkytti perheen tasapainoa. Vastaiskuna äitinsä sukupolvelle Clairesta tuli yltiösuorittaja, joka haluaa tarjota lapsilleen onnellisen perheen ja terveen ja monipuolisen elämän oman hyvinvointinsa kustannuksella.
Olen lähinnä wannabe-joogaaja, ajattelen sitä ja suunnittelen joogan harjoittamista, mutta en kuitenkaan käytännössä harjoita sitä säännöllisesti, vaikka tiedän, että nauttisin siitä ja se olisi minulle hyväksi. Tämän kirjan lukemisen jälkeen, minulla kuitenkin on epätoivoinen halu tehdä joogasta säännöllinen harrastus. Ehkä tämä vuoden vaihtuminen olisi sopiva käännekohta?
Kirjan kansilehdessä oli ylistävä arvio kirjasta Elizabeth Gilbertiltä ja se oli minusta hyvä merkki, koska tykkäsin niin paljon hänen Eat, Pray, Love -kirjastaan. Ja olin oikeassa. Lyhyesti sanottuna nautin tämän kirjan lukemisesta. Se oli kiehtova
sukellus joogan maailmaan ja jännittävä kasvutarina. Claire Dederer on
hauska kirjoittaja ja olisin viihtynyt hänen seurassaan kauemminkin.
So American: Washington. (Sivuhuomautus: Jostain kummallisesta syystä olen varma, että tykkäisin Seattlen seudusta, vaikka siellä nähtävästi sataa paljon.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti