Seireenien hiljaisuus

(El silencio de las sirenas)
Adelaida García Morales
Like 1993

Novellikokoelma Etelän lailla romaani Seireenien hiljaisuus on paluuta muistoihin ja kertoo rakkaudesta, joka ei ehkä koskaan toteutunut. Kertojaminä María on tullut syrjäiseen vuoristokylään opettajaksi ja tutustuu salaperäiseen Elsaan, joka elää intohimoisen rakkauden muiston voimalla.


En erityisemmin välittänyt kirjasta. En saanut tarinasta mitään otetta ja kokonaisuus jäi epämääräiseksi. Tykkään enemmän selkeäjuonisista romaaneista kuin tällaisista unenomaisista tarinoista, joka ei lukiessa herätä oikein minkäänlaisia ajatuksia tai tunteita ja jälkeenpäin on vain hämmentynyt ja miettii, että miksi ylipäänsä luki kirjan loppuun asti.

Hymni rakkaudelle

(Hymnes à l'amour)
Anne Wiazemsky
WSOY 1998

Sydämellinen kuvaus perheestä ja suurista tunteista

Miksi Annen isä pyysi testamentissaan, että eräälle Genevessä asuvalle naiselle annettaisiin Edith Piafin levy Hymni rakkaudelle? Miksi sama laulu merkitsi niin paljon Annen äidille?

Paljon myöhemmin Anne päättää lähteä Geneveen tapaamaan salaperäistä naista, joka oli rakastunut hänen isäänsä.

Anne Wiazemskyn perhekuvaus kätkee sisäänsä monta hymniä rakkaudelle. Hän kertoo hellästi venäläissyntyisestä diplomaatti-isästään ja musikaalisesta äidistään, joiden avioliittoa varjosti uskottomuus. Madeleine-kotiapulainen, joka piti huolta lapsista, oli Annen elämän tärkeimpiä ihmisiä - siitäkin huolimatta, että joutui myöhemmin rappiolle. Nobel-kirjailija Francois Mauriac, Annen äidinisä, kannusti tyttöä ja oli hänen tukenaan vaikeina aikoina.

Suru, onni ja kiitollisuus, lapsuudenkokemukset ja nykypäivä lomittuvat teoksessa, joka on hyvää- (loppu jää kirjaston lapun alle).


Tämä on ilmeisesti muistelmateos. Tässä oli tavallaan aika ajankohtainen aihe, koska olen itsekin mietiskellyt viime aikoina lapsuutta ja perhesuhteita, mutta en silti oikein osaa sanoa romaanista mitään. Luulen, että olisin voinut pitääkin tästä, jos olisin osannut keskittyä tähän kunnolla alusta loppuun asti, mutta alku meni jotenkin huitaisten ohi. Lisäksi tässä oli vain 156 sivua, joten tämä loppui ennen kuin pääsin kunnolla vauhtiin.

Kultahattu

(The Great Gatsby)
F. Scott Fitzgerald
Loisto 2009

Romaani yhden miehen kohtalokkaasta unelmasta.

Kultahattu on kiihkeä romaani 20-luvun levottomasta jazz-sukupolvesta ja upporikkaitten ihmisten ylellisestä elämästä New Yorkin tuntumassa.
Jay Gatsby on riehakkaiden juhliensa yksinäinen ja salaperäinen isäntä. Rikkautensa hän on hankkinut omin neuvoin saavuttaakseen unelman, joka nuorena ja köyhänä oli hänen tavoittamattomissaan. Tuo unelma on häikäisevän kaunis ja rikas Daisy, joka elää läheisessä huvilassa - nyt toisen miehen vaimona. Hetken aikaa Jay Gatsby on jo saavuttamaisillaan haaveensa, kunnes kohtalo puuttuu peliin.

F. Scott Fitzgerald (1896-1940) tunsi kuvaamansa maailman. Hän oli oman aikansa lapsi jakaen sukupolvensa elämänjanon ja kyltymättömän nautinnonhalun, mutta myös sen kyynisyyden.

Jotenkin tuntuu, että tällä hetkellä ei ole oikein mitään sanottavaa mistään. Ainoa asia, mitä tuli mieleen on se, että kummallista, miten pienillä asioilla voi olla lopulta suuri vaikutus.

Kuva

Muistatko minut?

(Remember me?)
Sophie Kinsella
WSOY 2009


Himoshoppaajan tekijän täysosuma
Vastustamattoman romanttinen – ja hauska!

Kun Lexi Smart herää sairaalassa auto-onnettomuuden jälkeen, hän luulee yhä elävänsä vuotta 2004 ja olevansa 25-vuotias huonohampainen konttorirotta, jolla on katastrofi poikaystävänä. Hän ei ole uskoa korviaan kuullessaan, että tosiasiassa vuosi on 2007, hän 28-vuotias kaunis osastonjohtaja – ja naimisissa hyvännäköisen miljonäärin kanssa. Miten ihmeessä hän on saanut kolmessa vuodessa unelmaelämän?

Lexi tosin ei muista tapahtuneesta mitään. Kaikki on kuitenkin varmasti ihan ihanaa, hän uskoo, kunnes saa tietää, että vanhat ystävät vihaavat häntä ja kilpailija kärkkyy hänen työtään. Sitten kuvioihin ilmestyy boheemi komistus, joka pudottaa vielä yhden uutispommin hänen niskaansa!

”Sähäkkä uusi romaani… Kinsella on huippuhauska.” New York Post


Hauskaa ja kevyttä hömppää. Toimii. Nämä Kinsellan yksittäiset romaanit uppoaa minuun paremmin kuin Himoshoppaaja-sarja.

Kuva

Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä

Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö

Håkan Nesser

Tammi 2005

Sinä kesänä, 1960-luvun alussa, 14-vuotiaan Erikin äiti joutuu sairaalaan ja isä uumoilee, että kesästä tulee kova. Erik lähetetään lomanviettoon jo aikuisen Henry-veljensä sekä koulutoverinsa Edmundin kanssa perheen kesähuvilalle, jota kutsutaan Genesaretiksi. Henry kirjoittaa kirjaa, ja Erik ja Edmund saavat kaikessa rauhassa nauttia kaikkien aikojen kesästä. Lähistöllä kesäänsä viettää myös käsipallolegenda Berra Albertsson ja hänen kihlattunsa Ewa Kaludis, joka on poikien mielestä ilmetty Kim Novak. Kun Ewa tulee käymään Genesaretissa Henryn vieraana, pojat arvelevat, että tilannetta on syytä pitää silmällä…

Håkan Nesser kuvaa taitavasti kesää, jolloin Se Kamala langettaa varjonsa aurinkoisen idyllin ylle ja muuttaa kaikkien osallisten elämän pysyvästi.

Pyörittelin tätä iät ja ajat käsissäni aina kirjakaupassa käydessäni, pääasiassa varmaan siksi, että kirjan nimi oli niin kerrassaan outo. Lopulta ostin tämän Suomalaisen kirjakaupan alesta kahdella eurolla. Sittemmin luin myös positiivisia arvioita kirjasta. Nyt luin tämän itse ja myönnän, että oli erittäin vangitseva. Olisin varmaan lukenut tämän yhdeltä istumalta jos olisin voinut, mutta nyt luin puolet menomatkalla Juhannuksen viettoon ja toisen puolikkaan paluumatkalla. Tapa, jolla kirja piti otteessaan edetessään kohti Sitä Kamalaa, jonka tiesi tapahtuvan, mutta ei tiennyt mitä tapahtuu ja milloin, oli koukuttava. Jännityksen tiivistyminen oli käsin kosketeltavaa. Psykologista jännitystä parhaimmillaan, ehdottomasti. Loppu oli hämmentävä, antoi vastauksen tärkeimpään kysymykseen, mutta jätti kaiken muun auki. Tykkäsin. Pitää varmaan tutustua laajemminkin Nesserin tuotantoon.

Kuva

Alastonkuvia

Alastonkuvia

Virpi Hämeen-Anttila

Otava 2004

Sähkö virtasi suoniini kuumana ja kihelmöivänä – maalaukset olivat vielä parempia kuin muistin. Miten löytäisin sanat jotka edes likimain selittäisivät mitä näin.

Kun taidehistorian opiskelija Anna Tuominen näkee ensi kerran Aleksi Merikosken töitä, hän tietää löytäneensä humalluttavan aiheen gradulleen. Lumoava rakkaustarina kahdesta miehestä, naisesta ja kuvataiteen aistivoimaisesta maailmasta.

Pidin ihan hirveästi Hämeen-Anttilan esikoisromaanista Sudenvuosi. Odotukset olivat siten korkealla tämänkin suhteen. Petyin lopulta hieman. Mietin heti alussa kirjan jättämistä kesken. Jotenkin yhtäläisyyksiä omaan elämään tuntui löytyvän niin paljon ja omassa elämässä tapahtuvien stressaavien muutosten vuoksi kirja tuntui vähän ahdistavalta luettavalta. Lopulta kuitenkin jatkoin sinnikkäästi lukemista, en osaa jättää kirjoja kesken, mutta en oikein pitänyt kirjasta. Minusta tämä tuntui niin oudon ontolta. Ensimmäinen osa oli minusta tosiaan hieman ahdistava ja jotenkin rikkonainen. Toinen osa oli vähän parempi, mutta sen sijaan, että henkilöihin olisi tullut lisää syvyyttä, tuntui siltä kuin henkilöt olisivat vaihtuneet. Ylipäänsä henkilöhahmot jäivät minusta melko elottomiksi. Kolmas osa jatkoi kakkosen linjaa. Yksi asia, mikä häiritsi minua, oli se, että koko kirjan ajan kertoja vaihteli minäkertojasta kolmanteen persoonaan, mikä oli vähän hämmentävää. Toinen juttu, mikä ei oikein toiminut oli se, että puhuttaessa kolmannesta persoonasta käytettiin sanaa ”se”. Siis ei siinä mitään, niin minäkin teen, mutta se ei sopinut yhtään kirjan tyyliin, joka oli jonkinlainen yritys kirjoittaa jotain hienoa ja korkealentoista kaunokirjallisuutta. Kaiken kaikkiaan tämä oli minusta melko teennäinen kyhäelmä, joka ei suuremmin sykähdyttänyt.

Kuva

Elä yksin ja nauti

Klassikko-opas yksineläjälle

(Live Alone and Like It)
Marjorie Hillis
Edita 2009

Vuoden 1936 betseller

Voiko kukaan vastustaa kirjaa,
jossa on luvut Hieno nainen ja väkijuomat,
Ikioman vuoteen ilot tai Yksinelon hienous?
Tämä vanhojen muodollisempien aikojen aarrearkku
on täynnä Marjorie Hillisin järkeviä neuvoja siitä,

kuinka elää yksin ja nauttia siitä!

En pystynyt vastustamaan tätä kirjastossa. 30-luvulla kirjoitettu sinkkuopas! Osa jutuista oli hurmaavan vanhanaikaisia, mutta suuri osa oppaan neuvoista on kyllä ihan toteuttamiskelpoisia edelleen. Hauskasti kirjoitettu ja esimerkkitapaukset olivat mainioita. Antoi uutta pontta muuttaa elämäni sellaiseksi kuin itse haluan.

Kuva