Vapaata riistaa

(Open Season)
Linda Howard WSOY 2005

Räiskyvää menoa, kirpakkaa jännitystä, säkenöivää huumoria ja mehevää seksiä.

Daisy Minor, pikkukaupungin kirjastonhoitaja, saa 34-vuotispäivänään tarpeekseen tylsästä elämästään, tanttamaisista vaatteistaan ja asumisesta äitinsä kanssa. Hän haluaa olla tanssipaikan kaunein ja halutuin tyttö, iskeä miehen ja perustaa perheen.
Muodonmuutos onnistuu yli odotusten: Daisyn ensimmäinen ilta Buffalo Clubilla päättyy tappeluun ja neiti itse joutuu vasten tahtoaan poliisipäällikkö Jack Russon syliin. Pahempaa on tulossa: Daisy on tietämättään nähnyt murhan, joka liittyy kansainväliseen naisten salakuljetukseen. Keinoja kaihtamattomat rikolliset haluavat vaientaa avaintodistajansa. Silmukka kiristyy, murhaajat lähestyvät, Daisyn ja Jackin välillä kipunoi…

Jännitysviihteen uusi kuuma nimi Linda Howard valloittaa lukijansa.

Voi luoja, mistähän aloittaisin. Mietin useampaan otteeseen, että kehtaanko tunnustaa lukevani näin käsittämätöntä höttöä, jonka harlekiinipokkarista erottaa vain kovat kannet ja kustantaja, mutta tulin sitten siihen lopputulokseen, että kaipa minun pitää paljastaa kaikki kirjalliset luurangot tässä blogissa eikä teeskennellä jotain muuta kuin mitä on. Oletan olevani ihan normaalin ÄÖ:n omaava akateemista tutkintoa suorittava ihminen, joten minua nolottaa, että oikeasti luen tämän sepustuksen kaltaista pötyä. Olen lukenut kirjailijalta pari muutakin romaania, mutta en muista että ne olisi ollut näin nolostuttavia lukukokemuksia. No ehkä aika kultaa muistot tässäkin tapauksessa... Siis joo, olihan tämä nopea lukea ja sujuvasti kirjoitettu, mutta siitä huolimatta... Juoni oli ihan järkyttävän ennalta arvattava ja henkilöt jokseenkin epäuskottavia. Toivottavasti en pilaa kenenkään "lukunautintoa" tällä huomautuksella, mutta siis oikeasti kuka rakastuu ja paukkasee naimisiin about kaksi viikkoa ensitapaamisen jälkeen? Tai no onhan niitäkin ihmisiä, mutta ei siinä ole kyllä minun mielestä mitään romanttista ja suhtaudun sellaiseen lähinnä epäuskoisesti. Lust not love. Ja nyt päästäänkin sitten takakannen mainostamaan "mehevään" seksiin. Aww, kiemurtelin sisäisesti lukiessani niitä pätkiä enkä suinkaan siksi että, se olisi ollut niin kuumaa luettavaa. Onneksi näitä kohtia ei ollut kovin montaa... Jännitystä tämä kirja ei ole nähnytkään ja mun mielestä kirjan oikeasti mielenkiintoisin lause oli romaanin viimeinen lause. Kannesta ja suomenkielisestä nimestä en edes sano mitään. Kaikista nolointa tässä jutussa kuitenkin on se, että jos törmäisin kirjastossa muihin kirjailijan "teoksiin", niin saattaisin hyvinkin lainata...