Pursu

Pursu
Tarina ja marinakirja
Heli Laaksonen 2009
Otava 2009

Olen joskus aiemminkin tainnut hehkuttaa Heli Laaksonen ihastustani eikä tämä kolumnikokoelma ainakaan vähennä sitä. Kieli on edelleen ihastuttavalla Lounais-Suomen murteella kirjoitettua ja kolumnit ihanan arkipäiväisiä ja viisaita. Ja hauskoja, piti nauraa ääneen usempaan otteeseen. Tuntuu sopivalta lopettaa vuosi ihastellen oman äidinkielen rikkautta, kun on viettänyt puolet vuodesta ulkomailla englantia sänköttäen.  

Guns, Germs, and Steel

Guns, Germs, and Steel
The Fates of Human Societies
Jared Diamond 1997
Norton 1999

Vuonna 1972 Jared Diamond käveli Uuden-Guinean saaren rannalla tunnetun paikallisen poliitikon nimeltä Yali kanssa. Yali esitti kysymyksen, joka vielä 25 vuotta myöhemmin vaivasi Diamondin mieltä. Miksi te valkoiset olette kehittäneet niin materiaalisia hyödykkeitä ja tuoneet niitä tänne Uuteen-Guineaan, mutta meillä mustilla on niin vähän materiaalisia hyödykkeitä? Eli miksi vauraus ja valta ovat jakautuneet niin epätasaisesti modernissa maailmassa. 

Tällä kirjalla Jared Diamond pyrkii vastaamaan Yalin kysymykseen ja onnistuukin siinä mallikkaasti. Kirja on uskomattoman moniulotteinen ja monelta suunnalta kysymystä lähestyvä. Kysymykseen haetaan vastausta niin kasvien ja eläinten hyötykäytöstä, kuin maantieteellisistäkin eroista. Antaa pohdittavaa pitkäksi aikaa, mutta on minun mielestä kirjoitettu hyvin selkeästi niin, että maallikkokin ymmärtää. Kirjasta on myös julkaistu suomenkielinen painos nimeltä Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot. En ole siihen tutustunut, mutta on ilmeisesti ihan pätevä käännös.   

Kiusaajat

Pasi Lampela 2011
WSOY 2011

Eno palkkaa Tuomaksen pitämään huolta kesähuvilastaan kesän ajan. Takana on rankka talvi ja Tuomas haluaa ottaa etäisyyttä äitiinsä ja talven tapahtumiin. Vähitellen totuus totuus enon bisnesten tilasta paljastuu myös. 

Tämäkin on pienoisromaani, 123 sivua, mutta ei ihan niin niukkasanainen kun eilen luettu Lumi. Miten tätä nyt kuvailisi; voisi kai sanoa, että tämä kertoo koulukiusatusta pojasta, joka on varttunut yksinhuoltajaäidin kanssa. Ymmärsin koulukiusausaspektin ja sen aiheuttaman masennuksen, mutta en ihan tajunnut mistä Tuomaksen vihamielinen suhde äitiinsä kumpusi. Ilmeisesti äiti eli poikaansa varten ja oli jokseenkin heittänyt hukkaan oman elämänsä, mutta ei se kyllä silti oikein oikeuttanut Tuomaksen vastenmielisyyttä omaa äitiään kohtaan minun mielestä.. 

Näissä pienoisromaaneissa on se ongelma, että nämä ovat jotenkin liian riisuttuja, en saa näistä otetta. En tiedä ylianalysoinko niitä mielessäni vai mikä siinä mättää, mutta irtonaisia langanpätkiä jää vain roikkumaan liikaa ja kaipaisin lisäselityksiä. Ei tämä sinänsä huono ollut, ei vain ollut ihan minun mieleen. Ja tutustuinpa itselle ennestään tuntemattomaan suomalaiseen kirjailijaan.    

Lumi

Neige
Maxence Fermine 1999
Otava 2005

Yuko Akitan on 17-vuotiaana päätettävä tuleeko hänestä suvun miesten tapaan sotilas vai pappi. Yuko haluaa tulla runoilijaksi, hän rakastaa kahta asiaa; lunta ja haikua ja lumesta hän kirjoittaa haikurunoja, joissa yrittää vangita lumen kauneuden. Tullakseen oikeaksi runoilijaksi, Yuko lähtee vuorten yli vanhan mestari Sosekin oppiin. Matkalla Yuko kohtaa jäisen naisen ja löytää rakkauden.   

Tämä pienoisromaani on kuin haiku itsekin, ihmeen vähin sanoin se onnistuu kertomaan suuren tarinan. Kaunis niin kuin lumi, kylmä ja kuulas. Tykkään kuitenkin lukea enemmän tarinoita, joissa sanoja ei ole säästelty ihan näin paljon. Vähän yli satasivuinen pikkuromaani sopi kuitenkin hyvin tarkoitukseensa eli kaunistamaan lukutilastojani kaksi päivää ennen vuoden vaihtumista.

The Night Circus

Erin Morgenstern 2011
Anchor Books 2012

Sirkus saapuu kaupunkiin varoittamatta. Eräänä päivänä se on siellä, kun eilen se ei vielä ollut. Sirkuksen nimi on Unien sirkus ja se on auki vain öisin. Sirkus lumoaa vierailijansa niin, että osa heistä muodostaa salaisen yhteisönsä, joka seuraa sirkusta minne se sitten meneekään. 

Sirkuksen sisällä on käynnissä maaginen taistelu kahden nuoren taikurin välillä. Celia ja Marco sidottiin jo lapsuudessa taian keinoin taistelemaan toisiaan vastaan taistelussa, josta vain toinen voi selvitä. Sitten Celia ja Marco rakastuvat toisiinsa ja sirkuksen herkkä tasapaino alkaa järkkyä.  

Huikean taianomainen ja tyylikäs rakkaustarina. Jokainen lause on tarkkaan harkittu, mukana ei ole mitään ylimääräistä eikä mitään ole jäänyt pois. Sirkus on todellisuuspakoa parhaimmillaan, kuin uni, ja niin on kirjakin. Siitä on vaikea saada otetta ja jäi siksi vähän etäiseksi. Ajattelin, että kirjasta tulisi varmaan hieno elokuva ja ilmeisesti elokuva onkin tekeillä. Mielenkiinnolla jään odottamaan, miten elokuvan taianomaisuus saadaan ikuistettua filmille. Löysin myös kirjan trailerin youtubesta. Aika tyylikäs ja sopii kirjaan.

   

The Girls

The Girls
Lori Lansens 2005
Vintage Canada 2006

Melkein unohdin kirjoittaa tästä kirjasta, vaikka tämä on vahva ehdokas parhaaksi tänä vuonna lukemakseni kirjaksi. Ilmeisesti muu elämä on tällä hetkellä liian hektistä.

Mutta niin, The Girls. Rose ja Ruby Darlen syntyvät heinäkuun 30. päivä vuonna 1974, päivänä, jolloin tornado pyyhkäisee yli Baldoon Countyn ja vie neljävuotiaan Larry Merkelin polkupyörineen mukanaan. Tytöt ovat epätavallisia syntymästään lähtien. Paljastan tämän erikoislaatuisuuden luonteen tässä, koska se kerrotaan heti kirjan ensimmäisellä sivulla ja tuntuisi omituiselta kiertelyltä kirjoittaa asiasta paljastamatta kuitenkaan, mistä on kyse. Kun se luo puitteet tarinalle, mutta ei ole se määrittävin tekijä. Ja nyt ennen kuin tämä menee vielä omituiseksi selittelyksi, itse asiaan.

Rose ja Ruby Darlen ovat päistään yhteenkasvaneet kaksoset. Kirjan alussa he ovat 29 -vuotiaita, vanhimmat elossa olevat päistään yhteenkasvaneet kaksoset maailmassa. He ovat kaksi täysin omanlaistaan ihmistä, joilla on omat tunteet, omat ajatukset ja omat ruumiit. Heidän yhteenkasvaneiden päidensä kautta kulkeva verisuonisto ja yhteensulautuneet kallon luut estää heidän erottamisensa, mutta muuten he ovat täysin omanlaisiansa persoonia. 

Tyttöjen lähestyvä 30-vuotissyntymäpäivä ja vääjäämätön muutos saa Rosen päättämään, että on aika kertoa tyttöjen tarina. Tarina etenee Rosen kertomana lapsuudesta kohti tätä päivää. Väliin mahtuu Rubyn kirjoittamia lukuja, miten asiat Rubyn näkökulmasta tapahtuvat. Rakastin tätä sisarten välistä vuoropuhelua, miten he kirjoittavat tarinaa tietämättä mitä toinen on kirjoittanut. Loistava idea painaa molempien kirjoittamat luvut eri fontilla, vaikka oli muutenkin selvää, että tytöt ovat ihan erilaisia ihmisiä. Rose on aina kirjoittanut runoja ja haaveillut kirjan kirjoittamista. Hänen kirjoittamanaan tarina etenee lyyrisesti. Ja sitten tulee Rosen vuoro, joka ei ole koskaan välittänyt kirjoittamisesta ja koulunkäynnistä, ja jonka kirjoittamat luvut ovat siloittelemattomampia, joka yhtäkkiä tahtomattaan hätkähdyttää paljastamalla salaisuuden jos toisenkin, jota ei ikinä olisi osannut odottaa. 

Ihan järkyttävän hieno romaani rakkaudesta, menetyksestä, etsimisestä, erilaisuudesta ja itsensä hyväksymisestä. 

"One more change I might make is to say that I wouldn't live a thousand lives, but a million to infinity, to live the life I've lived as me."  

Vaikea uskoa, että tämä ei ole tositarina, niin uskomattoman eläviltä Rose ja Ruby tuntuivat.
 

Reading globally: Kanada.