tiistai 21. tammikuuta 2014

Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän

Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
Riikka Pulkkinen
Otava 2013
174 s.

Aleksi jättää koulupsykologi Iiriksen seitsemän vuoden suhteen jälkeen. Epäilee, että että ei ole koskaan rakastanutkaan Iiristä ja kokee, että kaikki on ollut erehdystä. Eron myötä katoaa Iiriksen toiveet yhteisestä tulevaisuudesta ja lapsista, joille on jo nimet valmiina. 

Omintakeisen terapian, johon kuuluu paljon suklaata, uusia korkokenkiä ja naapurin 85-vuotiaan mummon Kauniista ja Rohkeista poimimia rakkausneuvoja, Iiris opettelee sanomaan ei ja vähitellen huutamaan taas kyllä.


Riikka Pulkkinen on niitä kirjailijoita, joita minun on pitänyt lukea jo pitemmän aikaa. Olisin varmaan lykännyt asiaa vielä, jos Polka Dots-blogin Jonna ei olisi kirjoittanut tästä pari viikkoa sitten ja minä en olisi löytänyt tätä kirjaston Pikalaina-pöydästä muutamaa päivää myöhemmin. Kirjassa on vain 174 sivua, joten uskalsin lainata sen, en useimmiten uskalla lainata siitä pöydästä mitään, koska viikon laina-aika hermostuttaa. Vähäisestä sivumäärästä huolimatta kirjaan on saatu mahtumaan yllättävän paljon eri teemoja mm. rakkaudesta,

"Sä luulet, että osaat rakastaa. Luulet, että oivallat toiset kokonaan. Luulet olevasi tarkkanäköinen ja nokkela. Varmaan olet nytkin kuljeskellut tuolla ja tehnyt analyysejasi. Mutta voin kertoa, että sulla ei ole hajuakaan. En käsitä, miten voit neuvoa päivät pitkät oppilaita elämänvalinnoissa, kun et itse edes osaa erottaa rakkautta omistusoikeudesta."  

ystävyydestä

"Ystävyys on samankaltaisuutta vain päiväkoti-ikäisille. Sen jälkeen sen pitäisi olla jotain muuta, sitä että hyväksyy toisen vaikka toinen muuttuisi kuinka tunnistamattomaksi, alkaisi haaveilla ompelukerhosta ja syksyn marjasadon pakastamisesta ja vauvantuoksusta maailmanmatkailun sijaan."
 
ja siitä, että uskaltaa elää omaa elämäänsä muista riippumatta. 

"Olla kahdeksankymmentäviisi, uskaltaa rynnätä vapauteen vasta sitten, hivenen vanahuudenhöperönä, estoja vailla, ei hetkeäkään aikaisemmin. Miksi ei? Miksi ei jo kaksikymppisenä, kukkeimmillaan? Tai miksi ei jo teininä?"

Kirja on jännä siksikin, että vaikka se lukeutuu chick littiin, niin se on jotenkin paljon pohdiskelevampi ja fiksumpi. Hauska, liikuttava ja voimaannuttava. Tykkäsin siis paljon. En silti osaa sanoa, miksi en rakastanut ehdoitta. Kirjassa oli monia lauseita, jotka ihastuttivat oivaltavuudellaan enkä oikein löydä varsinaisia vikojakaan. Ainoa ärsyttävä seikka tässä oli yksi luku, jossa Iiris selvittää puolivuotiaan sisarentyttärensä kanssa millainen naisen tulisi olla ja se jotenkin ärsytti minua ihan älyttömästi, kai se tuntui jotenkin teennäiseltä. 

Ehkä rima lukea Riikka Pulkkista on tämän jälkeen matalammalla.    

perjantai 17. tammikuuta 2014

Austenland

Austenland
Shannon Hale 2007
Bloomsbury USA 2007
196 s. 


Jane Hayes on 32-vuotias sinkku New Yorkista. Lukuisat epäonnistumiset parisuhdemarkkinoilla ja salainen pakkomielle Ylpeyden ja ennakkoluulon herra Darcyyn ovat saaneet Janen vakuuttumaan, että hän ei ikinä löydä oikeaa miestä. Sitten Janen vanha sukulaistäti kuolee ja jättää Janelle perinnöksi matkan Englantiin. Vastahakoinen Jane matkustaa Englantiin viettämään kolme viikkoa lomakohteessa, jossa varakkaat naiset pääsevät elämään hetken verran Jane Austenin ajan hengessä palkattujen näyttelijöiden kera. 


Alun sopeutumisvaikeuksien jälkeen Jane päättää ottaa kaiken irti fantasiamaailmasta ja elää kuin Jane Austenin novellin sankaritar, ennen kuin on aika palata takaisin arkeen ja karistaa fantasiat mielestä. Mutta voisiko unelma omasta Darcysta sittenkin toteutua?

Hassu romaani, olisi totisesti mielenkiintoista elää hetken aikaa kuin Jane Austenin novellin sankaritar. Tykkäsin siitä miten Jane vähitellen tajuaa, ettei halua elää unelmoiden ja että hänen onnellisuutensa ei ole miehestä kiinni. Loppu oli myös mukavan mutkikas, mutta se, että Jane lopulta löysi unelmiensa miehen oli vähän pettymys. Parisuhde tai sen puute on määrittänyt Janea hänen koko ikänsä ja sitten kun hän lopulta tajuaa sen ja toteaa, että yksin on ihan hyvä olla niin tadaa siinä se unelmien mies sitten on. Höh.  

Silti ihan hauska lukukokemus ja harmittaa, kun en lainannut sarjan toista osaa, vaikka sekin oli kirjastossa, kun tämän sieltä nappasin. Joku toinen kerta sitten.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Heijastuksia

Heijastuksia
Reflections
Nora Roberts 1983
Harlequin Silk 2010

Lindsay Dunnella oli loistava ura balettitanssijana New Yorkissa, kun onnettomuus, joka tappoi hänen isänsä ja vammautti hänen äitinsä vakavasti, katkaisi sen äkillisesti. Viimeiset kolme vuotta Lindsay on asunut pikkukaupungissa Connecticutissa pitäen huolta onnettomuudessa loukkaantuneesta äidistään ja opettaen balettia. 

Äiti alkaa kuitenkin päästä takaisin jaloilleen ja odottaa Lindsayn jatkavan balettitanssijan uraa, johon hänen omat taitonsa eivät koskaan riittäneet ja entinen balettipartneri haluaa Lindsayn tanssivan kanssaan kirjoittamassaan baletissa. Mitä Lindsay itse sitten haluaa? Palata New Yorkin loistoon ja vaativaan tanssijan arkeen vai jatkaa opettamista? Mitä tapahtuu, kun lahjakkaan oppilaan puoleensavetävä setä ilmestyy mukaan yhtälöön?

Huhhuh, jos Nora Robertsin tuotanto ei ole viime aikoina oikein enää iskenyt niin tämä alkupään tuotanto se vasta piinallista luettavaa onkin. Lindsay oli lapsellinen ja Seth omistushaluinen ja ylimielinen törppö. Ruth, Monica ja Andy olivat vähän herttaisempia. Ainoa asia mistä pidin oli balettikohtaukset, jotka olivat kiehtovia.  


tiistai 7. tammikuuta 2014

Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea

Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
The Statistical Probability of Love at First Sight
Jennifer E. Smith 2012
Otava 2012
203 s.

Hadleyn, 17 vuotta, (ihan puhdasta sattumaa, että aloitan vuoden lukemalla kaksi kirjaa, joiden molempien päähenkilöt ovat 17-vuotiaita) vanhemmat ovat eronneet ja isä on muuttanut Yhdysvalloista Englantiin. Nyt isä on menossa uudelleen naimisiin ja vastahakoinen Hadley on matkalla Lontooseen häihin. Lentokentällä Hadley tapaa pojan, englantilaisen Oliverin, jolla on omat syynsä matkustaa Lontooseen. Nuoret viettävät lennon tutustuen toisiinsa, mutta päätepisteessä hukkaavat toisensa lentokentän hälinässä. Hadley ei tiedä Oliverin sukunimeäkään, mutta haluaa vielä löytää hänet.

Koko rakkautta ensisilmäyksellä -juttu ja tapahtumasarja, joka siitä seurasi oli mielestäni ihan epäuskottava, mutta Hadleyn vanhempien avioeron aiheuttama tuska ja rikkinäinen isä-tytärsuhde herättivät sympatiani. Nopealukuinen, mutta ei silti puhutellut kovin paljon. Kirjan suomenkielinen nimi herätti ärtymystä harhaanjohtavuudellaan, ei kai rakkaus ensisilmäyksellä välttämättä tarkoita sitä, että rakkauden kohde on se ainoa oikea... 

maanantai 6. tammikuuta 2014

Kuka on Jenna Fox?

Kuka on Jenna Fox?
The Adoration of Jenna Fox
Mary E. Pearson 2008
WSOY 2010
277 s.



Jenna Fox on 17-vuotias teinityttö, joka on juuri herännyt yli vuoden kestäneestä koomasta, jonka aiheutti loukkaantuminen autokolarissa. Jenna katselee videoita aiemmasta elämästään, mutta ei muista kuka videoiden tyttö on ja mitä tapahtui ennen auto-onnettomuutta. Vähän kerrallaan Jennan muisti alkaa palautua ja hän joutuu kyseenalaistamaan koko identiteettinsä ja suhteensa vanhempiinsa.



Tämä oli monella tasolla hyvin häiritsevä ja ajatuksia herättävä tarina. Jennan oman identiteetin etsintä ja vanhemmista irtautuminen oli jopa hieman ravisuttavaa luettavaa. Mielenkiintoisia teemoja oman identiteetin hahmottamisesta, ihmisyydestä, vanhempien asettamista odotuksista lapsilleen ja miten pitkälle vanhemmat ovat valmiita menemään lastensa vuoksi ja lisäksi myös bioetiikasta. Tämä aloittaa trilogian, jonka muita osia ei ole suomennettu. Vähän harmi, koska lukiessa tuntui, että olisin ne muutkin osat voinut lukea, mutta en pitänyt tästä nin paljon, että hankkisin englanninkieliset alkuteokset itselleni. En kuitenkaan tykännyt kirjan viimeisestä kappaleesta ja voi olla, että jätän ne muut osat suosiolla lukematta.