perjantai 1. tammikuuta 2010

Vuoden 2009 yhteenvetoa

Ajattelin, että voisin tehdä pikkuista yhteenvetoa viime vuodesta.

Ekaksi kaikki luetut kirjat:

1. Sujata Massey: Rei Shimura taifuunin silmässä
2. Sujata Massey: Rei Shimura yakuzan jäljillä
3. Melissa Hill: Älä unta näe!
4. Louisa M. Alcott: Pikku naisia II (Viimevuotiset ystävämme)
5. Louisa M. Alcott: Pikku miehiä
6. Louisa M. Alcott: Plumfieldin pojat (ja mitä heistä tuli)
7. Truman Capote: Breakfast at Tiffany's
8. Nora Roberts: Morriganin risti
9. C.S. Lewis: Taikurin sisarenpoika
10. C.S. Lewis: Velho ja leijona
11. C.S: Lewis: Hevonen ja poika
12. C.S. Lewis: Prinssi Kaspian
13. C.S. Lewis: Kaspianin matka maailman ääriin
14. C.S. Lewis: Hopeinen tuoli
15. C.S. Lewis: Narnian viimeinen taistelu
16. Susanna Clarke: Jonathan Strange & herra Norrell
17. Klaus Rifbjerg: Oopperarakastaja
18. Camilla Läckberg: Jääprinsessa
19. Joanne Harris: Herrasmiehiä ja huijareita
20. Anne B. Ragde: Berliininpoppelit
21. Chris Jordan: Ansassa
22. Linzi Glass: Ruby Red
23. Kate Mosse: Labyrintti
24. Jan Fennell: Kuuntelen koiraani
25. Diane Setterfield: Kolmastoista kertomus
26. Barbara Kingsolver: Täyttymysten kesä
27. Jane Austen: Järki ja tunteet
28. Ville Zilliacus: Irlantia etsimässä
29. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
30. Hanna Tuuri: Irlantilainen aamiainen
31. F.M. Dostojevski: vanhan ruhtinaan rakkaus
32. Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
33. Agatha Christie: Stylesin tapaus
34. Katja Kallio: Tyypit
35. Hanski, Niinikoski & Hetemäki: Kaikki evoluutiosta
36. Katja Kallio: Sooloilua
37. Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
38. Anna-Leena Härkönen: Palele porvari!
39. Tuula Mai Salmela: Katajanokka kello kymmenen
40. Tuula Mai Salmela: Syvyyden avaimet
41. Tuula Mai Salmela: Uhrihärkä
42. Kaskinen & Hess: Kaikkea hyvää sinulle
43. Riikonen & Sjöman: Nouse siivillesi
44. Veikko Huovinen: Pojan kuolema
45. Merja Jalo: Ruunalankosken salaisuus
46. Merja Jalo: Linnavuoren aaveratsastajat
47. Luhtanen & Paju: Maisa ja Kaarina: Täysipainoinen nainen
48. Luhtanen & Paju: Maisa ja Kaarina: Naisten lajit
49. Juba: Viivi ja Wagner - Pannaan haisemaan, elämä on lyhyt!
50. Tuija Lehtinen: Ruusumadonna

Kirjoja siis kertyi yhteensä 50, himpun verran enemmän kuin viime vuonna. Hyvä minä. Oli muuten hauska käydä läpi, mitä sitä on tullut luettua ja mitä niistä on kirjoittanut.

Luin elämäni ekan Agatha Christie -dekkarin ja kahlasin viimein Narnian läpi. Luin muutenkin aika paljon lasten- ja nuortenkirjoja... Uusia tuttavuuksia oli aika monta ja lisäksi muutama sellainen jonka luin toisen kerran. Tajusin Jane Austenin mahtavuuden ja totesin, että Vanhus ja meri ei vieläkään iske yhtään.

Seuraavien kirjailijoiden tuotoksiin haluan ehdottomasti tutustua lisää: Joanne Harris, Camilla Läckberg, Barbara Kingsolver, Diane Setterfield, Veikko Huovinen, Melissa Hill ja Agatha Christie.

Oopperarakastajan olisin voinut ihan hyvin jättää kesken, mutta suuren vaikutuksen tekivät mm. Kolmastoista kertomus, Jonathan Strange & herra Norrell ja Herrasmiehiä ja huijareita.

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä lukuvuosi. Toivottavasti 2010 on vähintään yhtä hyvä.


Hyvää uutta vuotta 2010 kaikille!

torstai 31. joulukuuta 2009

Ruusumadonna


Tuija Lehtinen
Otava 2005

-Buongiorno, miellyttävä miesääni tervehtii. Tähän saakka Isla on oppinut välttämään äkkirakastumiset niin Suomessa kuin Italiassakin. Mutta tässä miehessä on jotain joka kiehtoo heti. Isla vilkaisee huojentuneena miehen nimetöntä.

Nuori medianomi Isla Kaarna on muuttanut Roomaan ja työskentelee lahjamyymälässä Pantheonin lähellä. Lisäksi hän opastaa kulttuurimatkalaisia ikuisen kaupungin nähtävyyksiin ja tekee haastatteluja Suomen televisioon.

Kun komea, hyväkäytöksinen Luca Savini pyytää treffeille, Isla tietää, että voisi polttaa näppinsä pahan kerran. Mutta hän myös tietää, että katuisi loppuikänsä, ellei suostuisi kutsuun.

Luca osoittautuu täydelliseksi hurmuriksi ja herrasmieheksi. Onnea varjostaa vain miehen jatkuvaa huomiota vaativa suku. Kuinka pitkälle Isla on valmis sietämään latinalaisia tunnemyrskyjä?


Mission accomplished! Sainhan mä sen 50 täyteen! Rimaa hipoen ehkä, mutta kumminkin.

Tuija Lehtisen romaanit ovat kyllä viihdettä parhaimmillaan. Huumori kohdallaan ja muutenkin niin ihanan leppoisia. Vähän mua ärsytti kirjan loppu, mutta minkäs teet. Tälle on tullut jatkoa, joten palailen Islan suhdekiemuroihin hyvinkin pian. Sitä odotellessa. Jes, nyt voin siirtyä uuden vuoden vastaaottamiseen hyvillä mielin.

Kuva

Viivi ja Wagner - Pannaan haisemaan, elämä on lyhyt!

Juba
Otava 2001




-Wagner, tiedätkö mikä on elämän tarkoitus?
-Tiedän.
-Ai?! No mikä?
-En kerro.
-Mikset? Kerro nyt. Haluan tietää!
-Älä intä.


Taas yksi hätäinen löytö kirjastosta. En ole mikään suuri Viivi ja Wagner -fani, vaikka luen kyllä sarjiksen aina kun sellaiseen törmään ja onhan niissä ihan hauskoja juttuja välillä. Mitään tosi hauskaa sarjista tässä ei mun mielestä ollut, vaikka ihan hauskoja juttuja löytyikin.

Kuva

Maisa ja Kaarina: Naisten lajit

Sari Luhtanen & Tiina Paju
Otava 2009


Maailma on täynnä ryppyotsaisia naisten liikuntaoppaita - tässä on vihdoin vastaisku!

Maisa ja Kaarina löytävät liikunnan iloa alennusmyynnin sovituskoppijumpasta ja muistuttavat mehukkaan perheriidan kalorinkulutuspotentiaalista. Parivaljakko käy läpi arjen teholajit mykkäkoulusta moderniin kymmenotteluun, ja armoton lajivertailu paljastaa, mitä yhteistä on muun muassa shoppailulla ja mäkihypyllä.


Tämän kävin hätäisesti lainaamassa tänään kirjastosta ja lukaisin nopeasti. On tässä vähän huijauksen makua, kun tekstiä on näin vähän, mutta kirja kuin kirja. Ihan hauska. Olen elinikäinen anti-urheilija ja että tämä kirja oli kyllä ihan piristävä.

Kuva

Maisa ja Kaarina: Täysipainoinen nainen

Sari Luhtanen & Tiina Paju
Otava 2006

Täysipainoinen nainen

Mistä löytäisi sisäisen rauhan - tai edes paidan, joka peittää navan?
Laihtuuko nainen, jos kesäheila on vihannes?
Ovatko valheetkin nykyään paksumpia?
... vai pitäiskiö sittenkin hankkia kevyempi vaaka?

Maisaa ja Kaarinaa eivät pienet takaiskut pidättele. Nämä naiset osaavat nauraa niin itselleen kuin miehillekin ja puhdistuskuureille siinä missä pikkuhousumuodille. Vain alennusmyynti on heille äärimmäisen vakava asia.

Energinen parivaljakko Maisa & Kaarina tunnetaan muun muassa Naisen nyrkkisäännöt -kirjasta (2004) sekä albumeista Satunnaisia sankarittaria (1996), Tähdet kertovat (1998), Nainen on aina nainen (2001), Kaiken takana on nainen (2002) ja Yhden koon kuningattaret (2003).


Sarjassamme Marjea-yrittää-epätoivoisesti-lukea-50-kirjaa-vuodessa, osa 47. Tutustuin näihin Maisa ja Kaarina -sarjiksiin Anna -lehden ansioista, no aika kauan aikaa sitten. Muistaakseni olen lukenut nuo aiemmatkin kokoelmat joskus. Minusta nämä ovat varsin mainioita sarjiksia naisen elämästä, mutta toimivat ehkä paremmin kerran viikossa luettuina strippeinä kuin, että lukee kaikki melkein putkeen parin päivän aikana.

Kuva

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Linnavuoren aaveratsastajat

Merja Jalo
Otava 1994

Nummelan ponitallilaiset vauhdissa

Riimusaaressa käynnistyvät arkeologiset kaivaukset, ja ratsastusleirillä olevat ponitallilaisetkin saavat osallistua niihin. Voisiko Kikka Lahti ystävineen enempää kesälomalta toivoa - etenkään kun vanha taru viikinkiaarretta vartioivista aaveratsastajista näyttää käyvän toteen...


Hihii, toinen heppakirja perään, enempää mulla ei näitä sitten olekaan. Mietin samaa, kuin jo silloin vuosia sitten, että miten vanhoja nämä henkilöt oikein ovat olevinaan? Kuvittelisin, että suunnilleen teini-ikäisiä, mutta toisaalta joissakin asioissa he ovat hirveän lapsellisia... Tämäkin oli aika hauska paluu menneisyyteen. Lievittävät ainakin toistaiseksi himoani lukea koko sarja.

Ruunalankosken salaisuus

Merja Jalo
Otava 1993


Suosikkisarja Nummelan ponitallilaisista jatkuu

Lapin kevät lumoaa Kikka Lahden ja muut Nummelan ponitallilaiset, jotka viettävät hiihtolomaa tunturihotellissa. Mahtava ratsastusmaasto ja koskematon luonto saavat varsinkin luontokuvauskilpailuun osallistuvan Päkä Kiisken haukkomaan henkeään.

Mutta Kikka aistii ilmassa vaaran eikä aikaakaan kun lomalaiset ovat seikkailun hurjissa pyörteissä.


Juttuhan menee niin, että haastoin itseni vuoden alussa lukemaan 50 kirjaa vuoden 2009 aikana ja nyt olen vähän jäljessä tavoitteesta. Oli siis pakko tarttua tällaiseen ohukaiseen nuortenkirjaan vanhempien luona käydessä. Tosin se oli aika hyvä ajatus, koska jostain syystä olen viime aikoina tuntenut palavaa halua lukea kaikki Nummelan ponitalli-kirjat putkeen. Uusimpia kirjoja en tietysti ole edes lukenut eikä mulla ole aavistustakaan siitä montako niitä tähän mennessä on ilmestynyt. Nämä olivat niin mun suosikkeja nuorempana. Mut miten noloa oikeastaan on kaksvitosena kävellä kaupunginkirjastoon ja lainata vino pino hevoskirjoja, joita luki onnellisena 10-15 vuotta sitten? Onhan siellä tietysti se itsepalvelupistekin...

Itse kirjasta en voi sanoa mitään pahaa. Pelkäsin vähän, että jos tää onkin mun mielestä ihan tyhmä nykyään, mutta vaikka kirja herätti hieman kaihon sekaista huvittumista, niin silti mun mielestä Merja Jalo kirjoittaa edelleen ihan parhaat hevoskirjat!