keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Day 06 – A book that makes you sad

Harry Potter ja Feeniksin kilta. En anna Rowlingille anteeksi sitä, että hän tappoi Siriuksen. Ei muuta lisättävää.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Day 05 – A book that makes you happy

Tämä onkin paha, kirja joka tekee minut iloiseksi/onnelliseksi. Haluaisin sanoa jonkun riipaisevan, ehkä vähän surullisen romaanin, josta kuitenkin jää sellainen lohdullinen olo, että kaikki järjestyy. Melankolisen, mutta toiveikkaan romaanin. Mutta hitsi, en keksi sellaista! Olen kai unohtanut sellaisen romaanin tai sitten en ole vielä lukenut sitä. Pakko siis valita jotain kevyempää.

Oikeastaan, Cecelia Ahernin P.S. Rakastan sinua voisi täyttää vaatimuksen. Jos mennään vielä kevyempään, niin Sophie Kinsellan Salaisuuksia ilmassa tekee iloiseksi. Erlend Loen romaanitkin tekevät hassulla tavalla onnelliseksi, en vaan osaa sanoa, mikä niistä toimii siinä mielessä parhaiten... Hankala kysymys.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Day 04 – Favourite book of your favourite series

Pikainen postaus töistä, kun ei myöhemmin ehdi. Eli lempisarjani lempikirja.

Lempisarjani on siis Sue Graftonin aakkosdekkarit ja niistä suosikikseni on muodostunut H niin kuin henkirikos. En ole lukenut sitä nyt useampaan vuoteen ja se puuttuu toistaiseksi omasta kokoelmastanikin, mutta kun saan sen jostain hankittua omaksi, niin varmasti luen heti.

Minuun "Henkirikos" teki jo ensimmäisellä lukukerralla vaikutuksen, koska se tuntui niin virkistävän erilaiselta alkupään osiin verrattuna ja se on säilyttänyt suosikin asemansa, vaikka sen jälkeen on myös ilmestynyt hyviä osia. Kuten sanottua, edellisestä lukukerrasta on vierähtänyt useampi vuosi ja muistikuvat ovat ehkä vähän hämärtyneet, toivottavasti aika ei ole sentään kullannut niitä, mutta valitsin tämän koska siinä on hyvä juoni ja huumoria ja lisäksi Kinsey on poissa omalta mukavuusalueeltaan. Oivallinen dekkari.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Day 03 – Your favourite series

Nuorempana luin Nummelan ponitalli-kirjoja erittäin ahkerasti, samaten muut Merja Jalon hevoskirjat tuli luettua, kuten myös Neiti Etsivät ja perinteisempiä Viisikkoja ja Anna-kirjoja sekä Pieni runotyttö-kirjoja. Anna ja Pieni runotyttö-kirjoja pitäisi muuten lukea näin aikuisällä ja katsoa vieläkö ne ihastuttavat...

Myöhemmin olen lukenut mm. Himoshoppaajaa ja Cornwellin Kay Scarpetta-kirjoja.

Lempisarjakseni valikoitui nyt kuitenkin Sue Graftonin aakkos-dekkarisarja, jonka löysin muistaakseni noin 15-16 vuotiaana. Olen lukenut suurimman osan varmaan kahteen kertaan ja muistan, kun luin kaikki kaikki siihen mennessä ilmestyneet osat yhtenä kesänä putkeen. Yliannostus ei ollut kaukana... Minua on aina viehättänyt kirjojen päähenkilö Kinsey Millhone ja hänen itsenäisyytensä. Olen alusta asti tuntenut jonkinlaista hengenheimolaisuutta Kinseyn kanssa. Olisi myös vallan hienoa jos olisi lähes yhdeksänkymppinen entinen leipuri vuokraisäntänä. :) Nämä aakkosdekkarit ovat muuten ainoa kirjasarja, jota kerään omaan hyllyyni. En tosin erityisen aktiivisesti, tällä hetkellä hyllyssä on kuusi kirjaa, mutta eiköhän se siitä kartu pikku hiljaa.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times

Tämä on vähän paha, luen kyllä kirjoja välillä toisenkin kerran, mutta mitä olisin lukenut useammin kuin kolme kertaa..

Ehkä joku Nummelan Ponitallin kirja, mitä luin nuorempana hyvinkin ahkerasti. Linnavuoren aaveratsastajat tai Ruunalankosken salaisuus voisivat olla sellaisia, kun ne ovat minulla omana.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Day 01 – Best book you read last year

Päivä numero yksi 30 days of books -haasteessa.

Harry Potter ja kuoleman varjelukset voisi olla aika ilmeinen valinta, mutta en halua sanoa sitä, koska en näe sitä erillisenä kirjana vaan nimenomaan osana sarjaa. Dickensin Saiturin joulu oli myös hyvä, mutta tällä kertaa vaaka kallistuu tattadadaa, Ruotsin suuntaan!

Paras kirja, jonka luin viime vuonna on mielestäni Håkan Nesserin Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä. Se oli minusta erittäin taidokkaasti kirjoitettua psykologista jännitystä, joka todella piti otteessaan.

Twilight

Stephenie Meyer


When Isabella Swan moves to the gloomy town of Forks and meets the mysterious, alluring Edward Cullen, her life takes a thrilling and terrifying turn. With his porcelain skin, golden eyes, mesmerizing voice, and supernatural gifts, Edward is both irresistible and impenetrable. Up until now, he has managed to keep his true identity hidden, but Bella is determined to uncover his dark secret.

What Bella doesn't realize is that the closer she gets to him, the more she is putting herself and those around her at risk. And it might be too late to turn back...

Deeply seductive and irressistibly compelling, Twilight is an extraordinary love story that will stay with you long after you have turned the final page.


Armoitettu perässä hiihtäjä kun olen, luin tämänkin vasta kun kaikki muut ovat lukeneet koko sarjan noin viisi miljoonaa kertaa, olettaisin. En edes pilaile, vaikka on aprillipäivä, kun sanon, että olin melko ikävystynyt tätä lukiessani. Bella: "Ooh, Edward sinä olet niin kaunis ja sulavaliikkeinen ja minä olen tällainen kömpelö suohirviö." Edward: "En voi pysyä poissa luotasi vaikka olen vaaraksi sinulle." Tämän tyyppistä vuoropuhelua reilut 400 sivua. Huhhuh. Hemmetti, ei kukaan voi olla niin kömpelö nahjus kuin Bella tässä kirjassa on ja Edward on pelkkä pelottava stalkkeri koko jätkä.

Oikeastaan ainoa hyvä puoli mitä nyt äkkiä keksin on se, että englanti oli niin helppoa, että ei tullut ymmärtämisvaikeuksia vaikka ihan jokaista sanaa ei tiennyt. Arvelin etukäteen, että tämä voisi olla suomeksi liian tuskastuttavaa luettavaa, joten lainasin kirjastosta alkuperäiskielellä. Tulipahan ainakin treenattua englanninkieltä...

Kuva