Day 30 – Your favourite book of all time

Margaret Atwoodin Sokea surmaaja. Siitä on muutama vuosi kun luin sen, mutta muistan, että rakastin sitä välittömästi. Sittemmin olen metsästänyt sitä divareista omaan hyllyyni. Vielä ei ole onnistanut.

Päivät 27, 28 & 29

Äh, unohdin tämän taas...


Day 27 – The most surprising plot twist or ending

Joanne Harrisin Herrasmiehiä ja huijareita. En tosiaan arvannut mitään etukäteen. Minua vietiin kuin pässiä narussa, niin sanotusti.

Day 28 – Favourite title
Tässä nyt muutamia kirjoja, jotka tulee mieleen.

Her Fearful Symmetry (en tiedä mikä tuossa vetoaa)
Tuokio tuulessa
Tuulen viemää (joo, tykkään tuulesta)
Kukkien verellä kirjoitettu
Never Let Me Go
Missä kuljimme kerran


Day 29 – A book everyone hated but you liked

Ja nyt pääsimmekin koko haasteen ehkä vaikeimpaan kohtaan. Minulla ei ole tästä harmainta aavistusta. En ylipäänsä puhu kovin paljon kirjoista muiden ihmisten kanssa eikä tule blogimaailmastakaan mitään mieleen.. En pysty sanomaan mitään.

Day 26 – A book that changed your opinion about something

En ole ollut erityisen kiinnostunut runoista, mutta joku opettaja luki joskus runoja Hal Sirowitzin kokoelmasta Äiti sanoi ja runot olivat niin kiinnostavia, että minun oli lainattava se kirjastosta. Se oli ensimmäinen runokokoelma, jonka luin. Sen jälkeenkin luetut runokokoelmat voi varmaan laskea melkein yhden käden sormin, mutta ehkä tuo Äiti sanoi muutti jonkin verran käsitystäni runoista. Nykyään niitä on minusta välillä ihan mukavakin lukea runoja.

Päivät 24 ja 25

Day 24 – A book that you wish more people would’ve read

Onko ihan tylsää sanoa jo aiemmin mainittu On the Origin of Species? Vaikka olisikin, niin sanon silti, minusta se on tärkeä kirja ja kuuluu yleissivistykseen.

Day 25 – A character who you can relate to the most

Ja tämäkin on tullut mainittua jo miljoona kertaa, mutta Sue Graftonin luoma Kinsey Millhone. Tunnen sielunsiskoutta Kinseytä kohtaan, vaikka en ole ihan varma olemmeko sittenkään niin samanlaisia.

Katen uusi elämä

Considering Kate
Nora Roberts
Harlequin Silk 2007


Kaiken piti olla täydellistä...

Kate Stanislaski käänsi selkänsä ballerinana hankkimalleen maineelle, kunnialle ja menestykselle. Hän palasi kotitanhuville aloittaakseen uuden uran baletinopettajana. Hän oli päättänyt, ettei tyytyisi vähempään kuin täydelliseen. Ja täydellisyyden tavoittelu koskisi sekä tanssikoulua että yksityiselämää. Tanssistudioksi sopiva rakennus löytyi, mutta ikivanha talonröttelö tarvitsisi perusteellisen remontin. Sen tekijäksi saapui täydellinen kirvesmies, kaikkien mahdollisten mittapuiden mukaan, eikä Katen elämässä mikään jäänyt ennalleen...

Tämä oli taas tämmönen harlekiini-pokkari Nora Roberts. Melkoista höttöä, mutta ihan luettava. Joiltain osin muistuttaa omaa tilannettani, joten sikäli ihan mielenkiintoinen, vaikka ei kyllä tarjonnut kovin syvällistä katsausta asiaan. Ei ole oikein mitään kommentoitavaa.

Raparperisyrän

Heli Laaksonen

Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2002

RAPARPERISYRÄN on Heli Laaksosen (s. 1972) toinen oma runokokoelma.

Ensimmäinen, Pulu uis, sai Suomen Kirjailijaliiton esikoisteospalkinnon vuonna 2000 ja nousi murrerunouden klassikoksi.

Laaksonen kirjoittaa lounaismurteella. Hän on syntynyt Turussa, varttunut Uudessakaupungissa ja asuu Laitilassa.

Kuulin jokunen viikko takaperin Heli Laaksosen haastattelun YleX Iltapäivässä ja tuli heti sellainen olo, hän on minun tyyppiseni ihminen. Halusin sitten tutustua hänen runoihinsa, vaikka toki olin kuullut hänestä aiemminkin. Viime viikolla satuin sitten törmäämään tähän Raparperisyrän kokoelmaan kirjastossa ja mukaan lähti. Lounaismurteella kirjoitetut runot olivat minusta varsin hupaisia, ja pelkästään jo murteen ymmärtäminen oli haaste, kun itse olen Kainuusta kotoisin. Täytyy tunnustaa, että muutaman sanan merkitys jäi mysteeriksi ja välillä piti lukea useampaan otteeseen, että tajusi mitä runossa sanotaan. Suurin osa runoista oli minusta ihan ok, mutta tykkäsin parista runosta kovastikin ja laitankin ne vielä tähän loppuun. Kaiken kaikkiaan ihan positiivinen lukukokemus ja voisin lukea enemmänkin Laaksosen runoja tulevaisuudessa.

Aik

Joskus mää makka liikkumat paikalan
ja koita olla oikke hilja
ete aik huamasis munt
ja ruppeis viuhtoma taas ettippäi
ja vaatima munt ja fölisäs murhettuma.

Eilä aamuste see onnistus;
mää kattosi vaam peito ravost
ja oli nii hiljaksis
et aik luul ete mää ol viäl kottinkan tullu
ja munt naurut
ko see ol nii levotoine
komppas mu laatikoi
avo kaapei
polt tupakki
ja koit saar aikkatas kuluma.

Kyl see munt siält sit löys,
ketä nyy jaksa iankaikem paikalaska maat.


Ehtohartaus sinises Ooppelis

Vast
sit ko mu vanh sohlo
Ooppel kulkke sattesem pimiä yä
läpi, mää pyyrä antteks ja karu ja sano ääne,
et kui hyvin kaik on menny, ei voi ko kiittä,
kiittä vaa, suarista selkäs ja avat ovi, et kyl mää jaksa
ja kyl mää ehri ja mukava ko kysysi, kosk mää saan
tulla, anna mun viäl jaksa, jätä mul koko vimma ja
hinku, an mul hiukan kaapist viäl syränt lissä ja
pitkä miält ja niim pal pal, kaikkist enite mää
tartte rohkeut, ete mun tart koskam
peljät ja luul.

Kuva

Päivät 22 ja 23

Favourite book you own

Tykkään hankkia itselleni ne kirjat, joista pidän, niin kuin varmaan aika monet. Siksipä onkin nyt hankalaa sanoa, mikä omistamistani kirjoista on suosikkini. Kotiopettajattaren romaani, Ylpeys ja ennakkoluulo, Outoja otuksia, Herrasmiehiä ja huijareita...

Taidan kuitenkin lähteä hieman eri linjoille ja sanoa Darwinin On the Origin of Species, koska se on muovannut käsitystäni maailmasta ja elämästä kaikkein eniten.

A book you wanted to read for a long time but still haven't

Minulla on kymmeniä kirjoja käsittelevä lista kirjoista, jotka haluaisin lukea mutta en vieläkään ole lukenut. Osa kirjoista on lisätty listaan varmaan kymmenen vuotta sitten... Valitse niistä sitten yksi. Olkoon se nyt sitten Dorian Greyn muotokuva,sen olen halunnut lukea jo pitkään. En edes tiedä miksi.

Day 21 – Favourite book from your childhood

Lapsuuden suosikkikirja, minulla ei varmaan ollut mitään yksittäistä suosikkikirjaa. Luin niitä jo aiemmin mainittuja Nummelan ponitalli -kirjoja ja muita Merja ja Marvi Jalon hevoskirjoja. Luin tietysti myös Neiti Etsiviä ja Dana-tytöt -kirjoja. Vihervaaran Annat ja Pienet runotytöt tuli myös luettua. Mitään yksittäistä kirjaa ei vaan tule mieleen.

Ei kun tuleepas! Muistin juuri, että tykkäsin hirveästi siitä yhdestä lastenkirjasta missä Jori ja Matilda -nimiset hiiret menevät naimisiin ja muuttavat nukkekotiin.. Piti oikein googlettaa, mikä se kirja oli. Heather S. Buchanan: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon. Se se on!

Day 19 – Favourite book turned into a movie

Mitähän päässäni on eilen liikkunut, kun olen elänyt jo haastepäivää numero 20.. Romanttinen suosikkikirjani olisi pitänyt paljastaa vasta tänään, no en ole tänään sen romanttisemmalla tuulella kuin eilen, joten vastaus ei olisi muuttunut mitenkään. Tänään sitten vuorossa lempikirja, josta on tehty elokuva.

Tai pikemminkin lempielokuva, joka perustuu kirjaan. Eli Irvine Welshin Trainspotting, josta Danny Boyle ohjasi vuonna 1996 samannimisen elokuvan. Näin elokuvan kauan ennen kuin luin kirjan ja tykkään kummastakin valtavasti. Minusta ne toimivat erillisinäkin teoksina, omina itsenään, hirveän hyvin. Ja Ewan McGregor on ihana.

Day 20 – Favourite romance book

Voi hitsi, että pitikin tulla tämmönen just tänään, kun tuntuu, että pää on kaikkea muuta kuin romanttisia ajatuksia täynnä...

Cecelia Ahernin P.S. Rakastan sinua on ihana ja romanttinen, en ole varma onko se suosikkini, mutta korkealle se sijoittuu.

Day 18 – A book that disappointed you

Tätä piti miettiä hetki, mutta sitten keksin. Virpi Hämeen-Anttilan Alastonkuvia. Suden vuosi oli minusta todella hyvä ja minulla oli odotukset korkealla Alastonkuvien suhteen, mutta en oikeastaan pitänyt siitä erityisen paljon. Nyt en enää tiedä uskallanko lukea enempää Hämeen-Anttilan kirjoja...

Day 17 – Favourite quote from your favourite book

Nick Hornbyn High Fidelity on yksi suosikeistani ja päätin lainata sitä, koska siinä on yksi kohta joka jäi voimakkaasti mieleeni, kun luin kirjaa.

I can see everything once it's already happened - I'm very good at the past. It's the present I can't understand. -Nick Hornby (High Fidelity)

Day 16 – Favourite female character

Suosikkinaishahmoni on jo aiemmin mainittu Kinsey Millhone. Tykkään Kinseyn itsenäisyydestä ja siitä, että hän tuntuu olevan sinut itsensä kanssa. Kinsey on vahva ja rohkea nainen, joka ei tarvitse miestä pitämään huolta itsestään.

Day 15 – Favourite male character

Tämä voi olla jonkun mielestä vähän outo valinta, mutta minulla on ollut vuosikausia pieni pala sydämestäni varattuna Kay Scarpetta-kirjojen etsivä Pete Marinolle. En pysty oikein selvittämään tätä järkevästi, mutta minuun on aina vedonnut hänen uskollisuutensa Scarpetalle. Onhan se mies melko karkeakäytöksinen ja roisi suustaan, mutta minusta on aina tuntunut siltä, että karskin äijäkuoren alla on silti melko herkkä ja omalla tapaa lämmin ihminen. En tosin ole nyt moneen vuoteen lukenut yhtään Scarpetta-kirjaa, joten voi olla, että Marino on muuttunut tai minä olen muuttunut tässä vuosien varrella.

Päivät 13 ja 14

Hups, nyt se tapahtui. Unohdin haasteen eilen ihan täysin. Tänään siis haastekysymyksiä kaksin kappalein.

Day 13 – Your favourite writer

Kuka minun lempikirjailija oikeastaan on? En minä vaan tiedä. Tykkään monista kirjailijoista. Miten valita yksi kirjailija, kun on useita lempikirjailijoita eri genreissä? Yksi, joka on ylitse muiden?

Sanon Jane Austenin, ihan vaan sen takia (no okei ei pelkästään sen takia), että voin mainita Ylpeyden ja ennakkoluulon tässä haasteessa.

Day 14 – Favourite book of your favourite writer

Eli Ylpeys ja ennakkoluulo. BBC:n minisarjaan sarjaan rakastuin ensisilmäyksellä. Kirjan hienouden tajusin kunnolla vasta toisella lukukerralla. Jane Austen osasi.

Day 12 – A book you used to love but don’t anymore

Tämänpäiväinen haaste on taas vähän hankalampi, kun en oikein keksi mikä voisi olla sellainen kirja, jota ennen rakastin, mutta en enää. Pitää kai sanoa joku lastenkirja. Luin alakouluikäisenä Neiti Etsiviä niin kuin monet muutkin ja tykkäsin niistä kovasti, mutta nykyään ne ovat ehkä menettäneet taikansa. Tai no en ole lukenut niitä vuosikausiin, mutta luulen, että ne eivät enää toimisi entiseen malliin. En keksi mitään muutakaan.

Day 11 – A book you hated

Hahhah, tämänkin kirjan olen maininnut aiemmin, mutta Hallgrimur Helgasonin 101 Reykjavik, täytti minut inholla ja halveksunnalla, jollaista en ole sitä ennen enkä sen koommin kokenut mitään kirjaa lukiessani. Vihasin päähenkilöä sydämeni kyllyydestä enkä saanut kirjasta muutenkaan mitään irti. Varsin traumaattinen kirja siis.

Day 10 – Favourite classic book

Olin kahden vaiheilla tämän suhteen. Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo vs. Bronten Kotiopettajattaren romaani. Kotiopettajattaren romaani vei tällä kertaa voiton. Kotiopettajattaren romaani teki minuun vaikutuksen ensimmäisellä lukukerralla, Ylpeys ja ennakkoluulo vasta toisella.

Heinäpaali roihuaa

Heinäpaali roihuaa - näkyjä ja näkemyksiä Bretagnesta
Outi Nyytäjä
TEOS 2004


Voisi luulla, että vanha maupassantilainen Ranska, jossa juorut , juonet ja salapaheet kukoistavat, olisi mennyttä. Ei ole. Se elää yhä Ranskan maaseudulla.

Tähän elämänmuotoon tarvitaan pikkukaupunki, joka talvisin tyhjenee turisteista. Tarvitaan sivukylä ja asukkaat, jotka päällisin puolin elävät tapahtumatonta elämää. Tarvitaan myös kaupunginjohtaja, tyly, puhumaton mies... (osa tekstistä jää kirjaston tarran alle)

Tarvitaan (taas osa tekstistä tarran alla) Hänen olisi pitänyt olla näyttelijätär, elokuvatähti. Nyt hän on äkäpussi, joka ei tunne estoja.

Tarvitaan surua ja iloa, kukkia, kiviaitoja, kolmijalkaisia koiria ja kissanpoikia, joilta joku on puraissut puolet korvalehteä.

Ja ennen kaikkea, on aina pystyttävä sanomaan: "Täällä ei koskaan tapahdu mitään."

Paitsi silloin kun naapurikunnassa diskoon himoava maanviljelijä lähtee sinne traktorillaan hyvässä maistissa. Pakko mennä traktorilla, kun ajokortti on kuivumassa. Ja kun hän aamuyöstä palaa, on joku kiusamielinen sytyttänyt peräkärryn heinäpaalin tuleen. Mies ajaa kilometrin, pari, ja vasta silloin poliisi äkkää hänet ja hänen omaperäisen tuliperformanssinsa.

Maupassantilainen maailma edellyttää jatkuvaa tarkkaavaisuutta, paranoiaa ja luonnollista vahingoniloa.

Minusta Outi Nyytäjä vaikuttaa kerrassaan mainiolta persoonalta. Löysin hänen kolumninsa äidin tilaaman Anna-lehden sivuilta joskus vuosituhannen alussa. Ilmeisesti tämänkin kirjan kolumnit on joskus julkaistu Annassa, mutta en ole ihan varma, kirja on joka tapauksessa keikkunut luettavien kirjojen listalla jo vuosikausia. Osa kolumneista oli sellaisia, että niiden punainen lanka ei oikein auennut minulle, mutta joukkoon mahtui oikeita helmiä ja välillä nauroin ääneen. Nyytäjällä on jotenkin ihanan anarkistinen ote elämään ja laitan tähän loppuun vielä yhden sitaatin häneltä, joka tosin ei ole tästä kirjasta. En muista mistä sen joskus luin, mutta se jäi mieleen.

"Pahin kuolemansynti on penseys - ettei olla kuumia eikä kylmiä vaan haaleita" -Outi Nyytäjä

Kuva

Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving

Tämäkin oli vähän hankala, mutta sitten muistin. Harry Potter ja viisasten kivi. Muistan kuinka pikkusiskoni oli lainannut ensimmäisen Harry Potterin kirjastosta ja ajattelin, että lukaisen sen itsekin ihan uteliaisuudesta. En uskonut kirjan olevan omaan makuuni, kun fantasia ei ole oikein ollut juttuni, mutta rakastuin kirjan maailmaan ja henkilöihin ihan välittömästi.

En muuten tajua, miten en muistanut mainita Harry Potteria, kun luettelin haasteen aiemmassa postauksessa lempisarjojani...

Day 08 – Most overrated book

Tämän olen maininnut aiemminkin, mutta kerronpa sen taas. Hemingwayn Vanhus ja meri. Olen lukenut sen jopa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran lukion äidinkielen kurssille, toisen kerran kun halusin tietää, oliko se todella niin ikävystyttävä ja tylsä kirja, kuin miltä se ensimmäisellä kerralla vaikutti. Olihan se. Joihinkin ihmisiin varmaan uppoaa, mutta minä en kuulu niihin.

Day 07 – Most underrated book

Tämä on niin paha. En oikein tiedä mitkä kirjat ovat aliarvostettuja. Tekisi mieli sanoa Humisevalla harjulla -blogin Cathyn tavoin hömppäkirjat, mutta en halua olla matkija.

Yksi suosikeistani on Nicola Barkerin Outoja otuksia. Kirjailija on saanut IMPAC Dublin -palkinnon romaanistaan Apposen avoinna ja olen lukenut sen ja se löytyy jopa kirjahyllystäni, mutta Outoja otuksia on silti suosikkini näistä kahdesta. Kolmaskin teos Kirkas odottaa hyllyssäni lukemista. Suosittelen siis Nicola Barkeria ja erityisesti teosta Outoja otuksia.

Day 06 – A book that makes you sad

Harry Potter ja Feeniksin kilta. En anna Rowlingille anteeksi sitä, että hän tappoi Siriuksen. Ei muuta lisättävää.

Day 05 – A book that makes you happy

Tämä onkin paha, kirja joka tekee minut iloiseksi/onnelliseksi. Haluaisin sanoa jonkun riipaisevan, ehkä vähän surullisen romaanin, josta kuitenkin jää sellainen lohdullinen olo, että kaikki järjestyy. Melankolisen, mutta toiveikkaan romaanin. Mutta hitsi, en keksi sellaista! Olen kai unohtanut sellaisen romaanin tai sitten en ole vielä lukenut sitä. Pakko siis valita jotain kevyempää.

Oikeastaan, Cecelia Ahernin P.S. Rakastan sinua voisi täyttää vaatimuksen. Jos mennään vielä kevyempään, niin Sophie Kinsellan Salaisuuksia ilmassa tekee iloiseksi. Erlend Loen romaanitkin tekevät hassulla tavalla onnelliseksi, en vaan osaa sanoa, mikä niistä toimii siinä mielessä parhaiten... Hankala kysymys.

Day 04 – Favourite book of your favourite series

Pikainen postaus töistä, kun ei myöhemmin ehdi. Eli lempisarjani lempikirja.

Lempisarjani on siis Sue Graftonin aakkosdekkarit ja niistä suosikikseni on muodostunut H niin kuin henkirikos. En ole lukenut sitä nyt useampaan vuoteen ja se puuttuu toistaiseksi omasta kokoelmastanikin, mutta kun saan sen jostain hankittua omaksi, niin varmasti luen heti.

Minuun "Henkirikos" teki jo ensimmäisellä lukukerralla vaikutuksen, koska se tuntui niin virkistävän erilaiselta alkupään osiin verrattuna ja se on säilyttänyt suosikin asemansa, vaikka sen jälkeen on myös ilmestynyt hyviä osia. Kuten sanottua, edellisestä lukukerrasta on vierähtänyt useampi vuosi ja muistikuvat ovat ehkä vähän hämärtyneet, toivottavasti aika ei ole sentään kullannut niitä, mutta valitsin tämän koska siinä on hyvä juoni ja huumoria ja lisäksi Kinsey on poissa omalta mukavuusalueeltaan. Oivallinen dekkari.

Day 03 – Your favourite series

Nuorempana luin Nummelan ponitalli-kirjoja erittäin ahkerasti, samaten muut Merja Jalon hevoskirjat tuli luettua, kuten myös Neiti Etsivät ja perinteisempiä Viisikkoja ja Anna-kirjoja sekä Pieni runotyttö-kirjoja. Anna ja Pieni runotyttö-kirjoja pitäisi muuten lukea näin aikuisällä ja katsoa vieläkö ne ihastuttavat...

Myöhemmin olen lukenut mm. Himoshoppaajaa ja Cornwellin Kay Scarpetta-kirjoja.

Lempisarjakseni valikoitui nyt kuitenkin Sue Graftonin aakkos-dekkarisarja, jonka löysin muistaakseni noin 15-16 vuotiaana. Olen lukenut suurimman osan varmaan kahteen kertaan ja muistan, kun luin kaikki kaikki siihen mennessä ilmestyneet osat yhtenä kesänä putkeen. Yliannostus ei ollut kaukana... Minua on aina viehättänyt kirjojen päähenkilö Kinsey Millhone ja hänen itsenäisyytensä. Olen alusta asti tuntenut jonkinlaista hengenheimolaisuutta Kinseyn kanssa. Olisi myös vallan hienoa jos olisi lähes yhdeksänkymppinen entinen leipuri vuokraisäntänä. :) Nämä aakkosdekkarit ovat muuten ainoa kirjasarja, jota kerään omaan hyllyyni. En tosin erityisen aktiivisesti, tällä hetkellä hyllyssä on kuusi kirjaa, mutta eiköhän se siitä kartu pikku hiljaa.

Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times

Tämä on vähän paha, luen kyllä kirjoja välillä toisenkin kerran, mutta mitä olisin lukenut useammin kuin kolme kertaa..

Ehkä joku Nummelan Ponitallin kirja, mitä luin nuorempana hyvinkin ahkerasti. Linnavuoren aaveratsastajat tai Ruunalankosken salaisuus voisivat olla sellaisia, kun ne ovat minulla omana.

Day 01 – Best book you read last year

Päivä numero yksi 30 days of books -haasteessa.

Harry Potter ja kuoleman varjelukset voisi olla aika ilmeinen valinta, mutta en halua sanoa sitä, koska en näe sitä erillisenä kirjana vaan nimenomaan osana sarjaa. Dickensin Saiturin joulu oli myös hyvä, mutta tällä kertaa vaaka kallistuu tattadadaa, Ruotsin suuntaan!

Paras kirja, jonka luin viime vuonna on mielestäni Håkan Nesserin Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä. Se oli minusta erittäin taidokkaasti kirjoitettua psykologista jännitystä, joka todella piti otteessaan.

Twilight

Stephenie Meyer


When Isabella Swan moves to the gloomy town of Forks and meets the mysterious, alluring Edward Cullen, her life takes a thrilling and terrifying turn. With his porcelain skin, golden eyes, mesmerizing voice, and supernatural gifts, Edward is both irresistible and impenetrable. Up until now, he has managed to keep his true identity hidden, but Bella is determined to uncover his dark secret.

What Bella doesn't realize is that the closer she gets to him, the more she is putting herself and those around her at risk. And it might be too late to turn back...

Deeply seductive and irressistibly compelling, Twilight is an extraordinary love story that will stay with you long after you have turned the final page.

Armoitettu perässä hiihtäjä kun olen, luin tämänkin vasta kun kaikki muut ovat lukeneet koko sarjan noin viisi miljoonaa kertaa, olettaisin. En edes pilaile, vaikka on aprillipäivä, kun sanon, että olin melko ikävystynyt tätä lukiessani. Bella: "Ooh, Edward sinä olet niin kaunis ja sulavaliikkeinen ja minä olen tällainen kömpelö suohirviö." Edward: "En voi pysyä poissa luotasi vaikka olen vaaraksi sinulle." Tämän tyyppistä vuoropuhelua reilut 400 sivua. Huhhuh. Hemmetti, ei kukaan voi olla niin kömpelö nahjus kuin Bella tässä kirjassa on ja Edward on pelkkä pelottava stalkkeri koko jätkä.

Oikeastaan ainoa hyvä puoli mitä nyt äkkiä keksin on se, että englanti oli niin helppoa, että ei tullut ymmärtämisvaikeuksia vaikka ihan jokaista sanaa ei tiennyt. Arvelin etukäteen, että tämä voisi olla suomeksi liian tuskastuttavaa luettavaa, joten lainasin kirjastosta alkuperäiskielellä. Tulipahan ainakin treenattua englanninkieltä...

Kuva