keskiviikko 17. elokuuta 2011

Menetyksen perintö

(The Inheritance of Loss)
Kiran Desai 2006
Otava 2007




VUONNA 2006 BOOKER-PALKINNON VOITTANUT, VIILTÄVÄN KAUNIS ROMAANI KOLONIALISMIN JÄLKEISEN INTIAN UNELMISTA JA TRAGIKOOMISESTA TODELLISUUDESTA. 




Himalajalla, Kanchenjungavuoren juurella, katkeroitunut tuomari viettää eläkepäiviään ainoana seuranaan kokki ja irlanninsetteri Mutt. Hänen yksinäinen elämänsä järkkyy, kun ovelle saapuu nuori Sai, orvoksi jäänyt tyttärentytär, jota hän ei ole koskaan nähnyt. 

Kokin poika Biju taas etsii onneaan New Yorkissa. Laittomana siirtolaisena hän kulkee kurjasta ravintolapestistä toiseen, mutta isän haaveissa elää loistava tulevaisuus.

Sitten Nepalin kansallismieliset nousevat kapinaan, ja elämä Himalajalla syöksyy kaaokseen.


"KIRAN DESAI KIRJOITTAA HUMORISTISESTI, UPEAN RUNOLLISESTI JA AISTILLISESTI.
- SUOMEN KUVALEHTI

"ELÄMÄÄ, TUNTEITA, ÄLYÄ JA VÄREJÄ VÄLKKYVÄ KUVAUS INTIASTA."
-ETELÄ-SAIMAA

En ole valitettavasti ikinä käynyt Intiassa ja minulla on siitä varsin ristiriitainen kuva. Uskoisin siellä käynnin olevan melko vaikuttava kokemus ja niin oli tämä kirjakin. Kiran Desai kirjoittaa niin voimakkaasti, että Intian pystyy haistamaan ja maistamaan, sekä hyvässä että pahassa. Tämä avasi silmiä monella tapaa, ei pelkästään Intiasta mutta myös laittomasta siirtolaisuudesta. Kuvaus Bijun kokemuksista New Yorkissa oli... avartavaa. Millainen ero todellisuuden ja kokin kuvitelmien välillä olikaan! Asumis- ja työolosuhteet New Yorkissa ovat karut, työpaikka vaihtuu taajaan ja tuhansia ihmisiä kärkkyy jatkuvasti työtäsi ja sitten Intiaan jääneet sukulaiset vielä pyytävät auttamaan jatkuvasti maahan saapuvia intialaisia asunnon ja työpaikan saannissa.. On siinä melkoiset paineet laittomalla siirtolaisella. Tarina ei ollut ihan keveimmästä päästä, mutta ei kuitenkaan loputtoman kurjaa luettavaa. Kieli soljui eteenpäin miellyttävästi ja välissä pilkahteli lämmintä huumoria. Suosittelen.     

Reading globally: Intia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti