Shirley Jackson 1962
Penguin Books 1984
Blackwoodin sisarukset Mary Katherine eli Merricat ja Constance asuvat invalidin setänsä Julianin kanssa perheensä kartanossa. Kuusi vuotta sitten muu perhe kuoli arsenikkimyrkytykseen, josta Constancea syytettiin. Siitä lähtien sisarukset ja Julian ovat eläneet eristyksessä kyläläisistä, jotka vihaavat heitä. Ainoastaan Merricat poistuu kartanon mailta kaksi kertaa viikossa käymään kirjastossa ja ruokaostoksilla. Yllättäen sisarusten serkku Charles saapuu kartanoon ja Merricat aavistaa vaaran. Sen jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen.
Kirja tempaisi minut mukaansa heti alussa omalaatuisella tunnelmallaan. Kirjan alkupuolella ei tapahtunut kovinkaan paljon. Asiat alkoivat pikku hiljaa paljastua Merricatin näkökulmasta ja ensimmäisen kolmanneksen jälkeen alkoi tapahtua vähän enemmän. Odotin mielenkiinnolla, miten kirja päättyy, mutta loppu oli ihan uskomaton antikliimaksi! Kirjaa lukiessa syntyi niin paljon kysymyksiä liittyen tyttöjen persooniin ja perheen jäsenten kuolemaan johtaneisiin tapahtumiin, että olin lopussa ihan hölmistynyt, koska kysymyksiin ei vastattu millään lailla. En tiedä aukeaisiko tämä paremmin, jos osaisi lukea enemmän rivien välistä, mutta minusta tuntuu, että olen lukijana aika "tyhmä" ja odotan, että asiat väännetään rautalangasta... Goodreadsissa tämä on saanut 4-5 tähteä, mutta itse annoin vain kaksi, koska en vaan jotenkin päässyt sisälle tähän. Hyvin kirjoitettu tämä kuitenkin on, sen myönnän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti