lauantai 26. lokakuuta 2013

Minishoppaaja

Mini Shopaholic
Sophie Kinsella 2010
WSOY 2011
403 s. 

Himoshoppaaja-sarja on tullut kuudenteen osaansa ja nyt mukana sekasortoa aiheuttaa Beckyn ja Luken 2-vuotias, voimakastahtoinen tytär Minnie. Englantiin iskee talouskriisi ja Beckyn ja Luken on vedettävä kukkaron nyörit tiukalle. Tämä tietysti aiheuttaa shoppailuriippuvaiselle Beckylle suuria ongelmia, mutta onneksi tyttärelle voi opettaa "vastuullista rahankäyttöä" viikkorahan muodossa ja pian "Minnie" onkin käyttänyt viikkorahansa vuoteen 2103 saakka. Talouskriisi aiheuttaa ongelmia myös töissä, mutta onneksi Becky keksii tähänkin luovan ratkaisun. Samanaikaisesti Becky järjestelee Lukelle yllätyssynttäreitä nollabudjetilla, joka, yllätys yllätys, paisuu vähän.   
 
Olen lykännyt tämän tekstin kirjoittamista jo yli viikon, kun tästä kirjoittaminen tuntuu yhtä piinalliselta kuin mitä kirjan lukeminen oli. Tästä voi tulla melkoinen valituspostaus enkä ole sellaista halunnut kirjoittaa, joten olen lykännyt kirjoittamista. Fiksua..

Tämä on chick-littiä ja sitä odottaa, että pääsee pakenemaan hetkeksi todellisuutta höpsön päähenkilön siivellä. Odottaa saavansa hyvät naurut  ja viihtyvänsä muutaman sata sivua hattaraisissa päiväunelmissa. Kiintyvänsä päähenkilöön ja huokaisevan tyytyväisenä, kun sankaritar saa sankarinsa. Himoshoppaaja on tietysti jo saanut sankarinsa, mutta se on nyt sivuseikka. 

Sen sijaan että olisin tavoittanut mitään edellä kirjoitetusta, tunsin vain sivu sivulta kasvavaa vastenmielisyyttä Beckyä kohtaan. Miten voi 29-vuotias ihminen olla näin täysin kykenemätön ottamaan oppia aiemmista virheistään? Becky on itsekeskeinen, patologinen valehtelija, joka järjestää itsensä pulaan joka ikinen kerta ja sitten sukulaisten ja ystävien on pelastettava tämä vastuuntunnoton huithapeli ja lopussa kaikki on taas hyvin. Nyt tämä manipuloiva narttu on sitten hankkinut vielä lapsenkin, jonka kasvatuksen suhteen on ihan yhtä holtiton kuin muunkin elämänsä.

Ja sitten toinen juttu, mikä aiheutti raivoa oli aviomies Luke. Miten ihmeessä se mies voi katsoa kaiken läpi sormiensa kerta toisensa perään? Varmaan se, että mies vaikuttaa olevan täysin naimisissa työnsä kanssa varmaan helpottaa asioita. Tai ehkä Becky ON syy, siihen miksi Luke on aina töissä... 

Tästä varmaan tuli jo ilmi, että en tykännyt kirjasta sitten yhtään. Ehkä tästä ei olisi tullut näin negatiivinen postaus, jos oma pinnani ei olisi ollut viime aikoina niin kireällä muista asioista johtuen. Tämä tarina ei kuitenkaan parantanut mielialaani yhtään, mikä ehkä lisäsi ärtymystäni vielä enemmän. Joka tapauksessa sarjan lukeminen osaltani loppuu tähän, mikäli jatkoa on vielä luvassa. Huumorintajuni ei vaan riitä. Pikaisen googlauksen perusteella tämä on kuitenkin viihdyttänyt valtaosaa lukijoista, että jokainen muodostakoon itse oman mielipiteensä.   

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Suloinen huijari

Heist Society
Ally Carter 2010
Bazar 2012
303 s.


Katarina Bishop on 15-vuotias ja tulee mestarivarkaiden perheestä. Kat on juuri keplotellut itsensä sisään huippusisäoppilaitokseen ja päättänyt jättää entisen huijarin elämän taakseen. Sitten Katin isää syytetään taidevarkaudesta, jota hän ei ole tehnyt. Pelastaakseen isänsä hengen Katin on toteutettava elämänsä huijaus apunaan joukko teini-ikäisiä sukulaisia ja ystäviään. 

Jos tiedät Ocean's Eleven elokuvan jatko-osineen niin tämä on sen teiniversio. Ihan hauska jos ei välitä siitä, että eihän tämä ole realistinen millään lailla. Nopeaa toimintaa, vähän huumoria ja uskomattomia huijauksia. Kat on kuitenkin ihan kelpo päähenkilö ja tutustuisin mielelläni häneen ja hänen sukulaisiin ja ystäviinsä paremmin. Tuli vähän sellainen fiilis, että henkilöistä ei oltu haluttu paljastaa liikaa, jotta jatko-osissa voitaisiin raottaa enemmän henkilöiden menneisyyttä. Tarinaan on siis kirjoitettu jo jatkoa ainakin kahden osan verran, joten toivottavasti ne julkaistaan myös suomeksi, mielelläni ne lukaisisin. Haluaisin myös tietää miten Katin ja Halen suhde kehittyy vai kehittyykö se.. 

Pakko sanoa, että kansi on kamala. Ulkoasusta tulee jotenkin 80-luku mieleen. 

torstai 3. lokakuuta 2013

Etsin sinua, Mr. Darcy

Mr. Darcy Forever
Victoria Connelly 2012
Minerva 2013
307 s.


Sarah ja Mia Castle ovat sisarpuolia ja toistensa parhaat ystävät. Molemmat tytöt rakastavat Jane Austenin romaaneja, mutta ovat muuten kuin yö ja päivä, kuin Sarahin lempiromaanin Järki ja Tunteet Elinor ja Marianne. Järkevä, pakko-oirehäiriöstä kärsivä Sarah on joutunut huolehtimaan tunteiden vietävissä olevasta, kuuluisuudesta haaveilevastaan sisarestaan Miasta siitä asti kun heidän äitinsä hylkäsi heidät. Tyttöjen isät eivät ole hoitaneet vanhemman rooliaan yhtään paremmin.



Mian täyttäessä 21 vuotta tytöt lähtevät unelmalomalle Devoniin Barton Cottageen, jossa on kuvattu vuoden 1995 Järki ja tunteet -filmatisointi. Loma ei suju odotusten mukaisesti, kun sisarukset rakastuvat samaan mieheen. Kolmen vuoden välirikon jälkeen sisarukset kohtaavat taas Jane Austen -festivaalilla Bathissa. Onko Jane Austenin taika riittävä korjaamaan sisarusten välit?


Oikein mainio välipalakirja. Tykkäsin kovasti viittauksista Jane Austenin kirjoihin ja tuli itsellekin halu lukea taas joku Austen. Kahdessa tasossa kulkeva tarinankerronta oli hyvä ja huono samanaikaisesti. Fanitan aina ja iänkaikkisesti monia aikatasoja, mutta tässä meinasi välillä ärsyttää kun tuli sellainen olo, että jotain asiaa pantattiin, vaikka kaikki olivat jo arvanneet mitä seuraavaksi tapahtuu. Tarina on siis varsin ennalta arvattava ja kannessa kehuttiin kirjailijan terävää ihmistuntemusta ja nokkeluutta Austenin veroiseksi, mikä oli minusta vahvasti liioiteltua.  Kokonaisuutena kuitenkin hyvää sänkylukemista ennen nukkumaanmenoa, mitä nyt tempauduin tämänkin kohdalla niin tarinan mukaan, että en malttanut mennä unten maille järkevään aikaan. Onnellinen loppu Austenin henkeen jätti tyytyväiseksi.

Tämä on Austen Addicts -trilogian kolmas kirja, enkä ole lukenut kahta aiempaa osaa, mutta en usko että lukukokemus kärsi siitä. Netin perusteella nämä vaikuttavat olevan itsenäisiä tarinoita, joita vain yhdistää päähenkilöiden rakkaus Jane Austenin kirjoja kohtaan. Ihmetystä herättää se, että kahta aiempaa osaa ei ole ainakaan vielä käännetty suomeksi. Inhoan sitä, että kirjat käännetään väärässä järjestyksessä! Haluan lukea tarina sitä mukaa kun ne julkaistaan, vaikka ne eivät varsinaisesti jatkaisikaan siitä mihin edellinen jäi. Jos ne kaksi aiempaa käännetään suomeksi, niin aion kyllä lukea ne.     

tiistai 1. lokakuuta 2013

Ennen kuin kuolen

Before I Die 
Jenny Downham 2007
Otava 2009
379 s.

Luin tämän loppuun jo lauantain pikkutunneilla, mutta en vieläkään saa puettua sanojani oikein järkevään muotoon. Mitä voi sanoa kirjasta, jonka 16-vuotias päähenkilö on kuolemassa syöpään sairastettuaan leukemiaa neljä vuotta? Ei kenenkään 16-vuotiaan kuuluisi kestää selkäydinpunktioita, toistuvia verensiirtoja, oman elimistön vähittäistä sammumista. Sitä Tessan elämä on kuitenkin ollut viimeiset neljä vuotta ja nyt jäljellä on enää muutamia kuukausia. Ja viimeisinä kuukausinaan Tessa aikoo kokea mahdollisimman paljon. Tessa laatii listan asioista, jotka haluaa toteuttaa ennen kuolemaansa. 

Ystävänsä Zoyen avulla ja isänsä kauhistukseksi Tessa rupeaa toteuttamaan unelmiaan. Jotkut listan kohdista on helppo toteuttaa, harrasta seksiä, riko lakia, kokeile huumeita, muutamia mainitakseni, mutta vasta, kun naapurin poika Adam astuu Tessan elämään, elämä aukeaa kunnolla. Mitä voi tehdä kun oma ruumis antaa periksi, mutta elämänhalu palaa vimmaisesti, kun haluaa kokea vielä yhden kesän, nähdä veljensä kasvavan, kasvaa aikuiseksi, mennä töihin, kun ei halua kuolla?     

Kirja vei minulta yöunet, koska minun oli pakko lukea "vielä yksi luku" ja kun lopulta maltoin sulkea kirjan ja painaa pään tyynylle, en pystynyt nukahtamaan, koska Tessa lymyili mielessäni. Sellainen kirja, josta haluaisi keskustella jonkun kanssa teekupin äärellä. Surullinen, mutta ei masentava. Pikemminkin ylistys elämälle, ettei asioita pitäisi ottaa itsestään selvinä ja jokainen päivä pitäisi elää niin kuin se olisi viimeinen. En tarkoita, että pitäisi syöksyä extreme-kokemuksesta toiseen vaan, että jokainen päivä pitäisi elää niin, että osaa nauttia pienistäkin asioista, että tekee jokaisesta päivästä merkityksellisen. Loppua kohti itkettävä, mutta palkitseva lukukokemus. Jää elämään ihoni alle hyväksi toviksi. 

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Eedenistä vikaan

This Other Eden
Ben Elton 1993
WSOY 2005
385 s.

Maailma lähestyy loppuaan; ilma on pilalla, vettä ei voi juoda ja välttääkseen auringonvaloa ihmiset elävät öisin. Ne, joilla siihen on varaa ovat hankkineet yksityisen ekokuplan, klaustrosfäärin, johon voivat sulkeutua, kun loppu koittaa. Sitä ennen Muovi Tolstoy aikoo myydä mahdollisimman paljon klaustrosfäärejä, elokuvakäsikirjoittaja Nathan Hoddy saada elokuvaideansa toteutettua ja tyhjäpäinen näyttelijä Max Maximus siirtyä vakavasti otettavaksi näyttelijäksi. Toisaalla vihreän Natura-puolueen karismaatttinen johtaja Jurgen Thor ja ekoterroristi Rosalie taistelevat maailman pelastamiseksi ja FBI-agentti Judy Schwartz yrittää selvittää, kuka jouduttaa maailmanloppua terroriteoillaan. 

Jonnekin tulevaisuuteen sijoittuva satiiri on melkoista kohellusta. Sain tästä muutamat naurut, mutta enimmäkseen tämän lukeminen oli laahaavaa. Kaikki meni jotenkin liiallisuuksiin ja kääntyi lopulta tarinaa vastaan. Lisäksi välissä oli pitkiä pätkiä selittelyä, miksi jokin on niin kuin on, ja nämä pätkät kävivät jokseenkin puuduttaviksi, kun ne eivät varsinaisesti vieneet tarinaa eteenpäin. Itse asiassa tarina oli muutenkin heikonpuoleinen enkä välittänyt kirjan hahmoista. Ottaen huomioon, että kirja on kirjoitettu 20 vuotta sitten, se on kuitenkin kestänyt varsin hyvin aikaa. Mieleeni tuli, että tämä toimisi elokuvana paremmin kuin kirjana. Elokuvissa ei ole yleensä niin paljon turhaa jaarittelua. En tykännyt, mutta maalaa synkiä uhkakuvia maapallon tulevaisuudesta ja on siksi tärkeä.   

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Rubiininpuna

Rubiininpuna
(Rubinrot)
Kerstin Gier 
Gummerus 2012
344 s.

Gwendolyn on 16-vuotias teinityttö, jonka suvun naispuolisilla jäsenillä periytyy aikamatkageeni. Geeni aktivoituu tytön ollessa noin 16-vuotias ja Gwenin perheessä geeni on siirtynyt hänen serkulleen Charlottelle. Paitsi että ei olekaan ja Gwen sinkoutuu 1900 -luvun alun Lontooseen. Tästä alkaa tapahtumasarja, johon Gwen ei ole valmistautunut lainkaan ja yhdessä Gideonin, jonka suvussa sama geeni periytyy miespuolisille jäsenille, Gwenin on ryhdyttävä selvittämään salaisuutta, joka heitä ympäröi. Kaikki eivät kuitenkaan halua totuuden paljastuvan, joten keneen Gwen voi luottaa ja mitä tapahtuu, kun kahdentoista kehä sulkeutuu?

Tämä oli aika hauska teinidraama/aikamatkustustarina, jonka poimin sattumalta mukaan kirjastosta. Kirja on siis trilogian aloitusosa, joten tässä lähinnä esiteltiin henkilöt ja luotiin puitteet tarinalle.  Gwendolyn on mukavan kipakka päähenkilö, joka ei ihan tajua omaa arvoaan jouduttuaan elämään koko elämänsä virheettömän (ärsyttävän ja ylimielisen) serkkunsa Charlotten varjossa. Kirjassa oli myös paljon mielenkiintoisia hahmoja mm. kummitukset James ja Robert, jotka vain Gwendolyn näkee ja lisäksi Lucy ja Paul, jotka myös ovat aikamatkageenin kantajia. Lucy ja Paul ovat suututtaneet salaisuuden vartijat, koska eivät halunneet sulkea kahdentoista kehää vaan päättivät kadota menneisyyteen. Mukanaan he veivät kronografin, joka on välttämätön kehän sulkemiseksi, ja työ täytyi aloittaa alusta. Lucy ja Paul kiinnostavatkin minua tällä hetkellä eniten. Ja tietysti haluan tietää mitä tapahtuu Gwendolynin ja Gideonin orastavalle romanssille. En ihan vielä ole täysin Gideonin lumoissa, mutta en inhoakaan häntä.

Ihan hauska trilogian aloitusosa ja jäänkin innolla odottamaan jatkoa. Minulla on paljon kysymyksiä, joihin haluan vastauksen ja onkin jännittävää nähdä mitä muissa osissa paljastuu. Ainakin toinen osa on jo julkaistu suomeksi, mutta kolmas julkaistaan ilmeisesti vasta ensi vuonna. Tämä oli tosi nopealukuinen ja olisin lukenut tämän varmaan loppuun parissa päivässä, mutta hillitsin vähän itseäni, että sain pari aiemmin aloitettua kirjaa loppuun ekaksi. Ainoa asia, mikä minua häiritsi oli tämä geenin periytymisjuttu. Geneetikkona olisin halunnut tietää siitä enemmän. Heh.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Robinson Crusoe

Robinson Crusoe
Daniel Defoe 1719
äänikirja (lukija Lars Svedberg?)

Kuuntelin tämän klassikon äänikirjana, mutta minulla ei ole aavistustakaan äänikirjan alkuperästä, koska sain sen kaveriltani pelkkinä MP3-tiedostoina. Luulisin kumminkin, että kyseessä on WSOY:n kustantama ja Lars Svedbergin lukema versio vuodelta 2007.

Tarina on varmaan kaikille tuttu; nuori Robinson lähtee merille, haaksirikkoutuu autiolle saarille ja elelee siellä parikymmentä vuotta ennen kuin pelastaa alkuasukkaan hengen, ristii alkuasukkaan Perjantaiksi ja Perjantai palvelijanaan pääsee lopulta takaisin Englantiin. Tässä tärkeimmät juonenkäänteet.

Siitä ei kyllä ole minkäänlaista epäilystä, että tämän täytyy olla tylsin kirja, jonka ikinä olen lukenut kuunnellut. Aluksi loputtomia listauksia tapahtumista ja asioista. Sitten Robinson kokee uskonnollisen heräämisen, jonka jälkeen tarina muuttuu uskonnolliseksi paatokseksi. Välissä listataan asioita. Uskonnolliseen kiihkoiluun siirrytään taas, kun Perjantai tulee mukaan kuvioihin ja Robinson karsii Perjantaista pakanallisia tapoja ja tekee tästä kunnon kristittyä. Lopulta melkoisen väkivaltaisten tapahtumien myötä Robinson palaa Englantiin Perjantai mukanaan. 

Ihan kamala kirja. En tiedä olisiko tämä ollut vähemmän piinallinen jos olisin lukenut itse. Äänikirjana kuunneltuna tipuin jatkuvasti kärryiltä, koska ajatukseni rupesivat harhailemaan. Kiihkomielinen Robinson oli vastenmielinen päähenkilö ja ylimielinen asenne Perjantaita kohtaan kuvottavaa. Tähän olisi saanut mielenkiintoisen psykologisen aspektin hyvin helposti, mutta Robinsonissa ei tuntunut tapahtuvan minkäänlaista henkistä kasvua yksinäisinä vuosinaan, joten valjuksi jäi. Ehkä tähän vaikuttaa kirjan julkaisuaika vuonna 1719. Mulla ei ole muuta sanottavaa.  Täältä löytyy laajempi analyysi kirjasta, jos kiinnostaa. 

Hehei, asetin tämän vuoden lukutavoitteeksi 35 kirjaa, mutta tämän kirjan myötä saavutin tavoitteeni jo näin syyskuussa! Katsotaan pääsisikö tässä vielä 50 kirjaan ennen vuoden loppua. Ainakin mulla on mielenkiintoisia kirjoja odottamassa lukemista ja hyvä lukufiilis päällä.