perjantai 11. joulukuuta 2009

Katajanokka kello kymmenen

Tuula Mai Salmela
Tammi 2004


Kun biologi Maana Santanen liittyy ystäviensä painostuksesta paikalliseen orkideayhdistykseen, hän joutuu keskelle tapahtumasarjaa, joka kärjistyy murhaan.

Näky revittyjen valkoisten kukkien peittämästä Mirva Granqvistin ruumiista ei jätä häntä rauhaan. Vastoin murharyhmän poliisien varoitusta Maana lähtee ratkomaan arvoitukseksi jääneen diplomaatin lesken kohtaloa. Katajanokan jugendmiljöö muuttuu hiipivän uhkan näyttämöksi, jossa Maanan kaikki siihenastisen elämän perustukset alkavat horjua.

Tuula Mai Salmela esittelee kiinnostavan ja raikkaan uuden sankarittaren. Maana Santanen on paitsi kunnianhimoinen geenitutkija, myös akateeminen köyhä, joka sinnittelee kuolleen miehensä konkurssipesän veloissa. Yliopistollisen tulosvastuun ja sinkkuuden paineissa elävä kaupunkilaisnainen ei rohkeudestaan huolimatta ole palkkää terästä.

Romaanin tapahtumat sijoittuvat Helsingin Katajanokan lisäksi Kaisaniemen kasvitieteen laitokselle ja 1990-luvun laman jälkeisiin vuosiin. Katajanokka kello kymmenen on jännittävän rikosromaanin lisäksi kertomus suuresta menetyksestä, siitä toipumisesta ja yrityksistä saavuttaa niin sisäinen kuin ulkoinen rauha.


Maana Santanen oli varsin kiinnostava sankaritar. Minusta oli aika mielenkiintoista, että ihminen, joka selvästi tuntee vastahakoisuutta geenitekniikkaa kohtaan, tekee sitä kuitenkin työkseen. Ei ole nyt oikein mitään sanottavaa. Ihan ok dekkari. Luen kaksi seuraavaa osaa nyt heti perään, kun satuin lainaamaan kaikki osat kerralla.

Kuva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti