perjantai 23. joulukuuta 2011

Oma taivas

The Lovely Bones
Alice Sebold 2002
WSOY 2003

ILMIÖKSI NOUSSUT BESTSELLER ILOSTA SURUN KESKELLÄ

Kun ensi kerran tapaamme Susie Salmonin, lumisena joulukuun päivänä vuonna 1973 kadonnut tyttö on jo kuollut. Tarkkaillessaan elämää taivaspaikaltaan Susie kertoo lukijoilleen tarinan, joka hämmentää paitsi rajuudellaan myös kauneudellaan.
         Oma taivas on kertomus perheestä ja ensirakkautensa juuri kokeneesta tytöstä. Mutta se on myös tarina ilosta, joka ihmeellisesti löytää paikkansa surun keskellä. Alice Seboldin esikoisromaani herättää niin järkytyksen, innostuksen kuin hellyydenkin tunteita ja se tunnetaan myös Oscar-voittaja Peter Jacksonin ohjaamana menestyselokuvana. 


Jos kuvailisin tätä yhdellä sanalla käyttäisin adjektiivia kuulas. Minusta tämä oli surullinen ja kaunis tarina menetyksestä ja miten jatkaa elämää sen jälkeen. Tässä minun pokkaripainoksessani kirjan nimen alla on eräänlaisena alaotsikkona vai miksi sitä nyt pitäisi kutsua, teksti: Tarina elämästä ja kaikesta mitä tapahtui sen jälkeen. Se kuvaa oikeastaan aika hienosti tarinan sisältöä. Pidin kirjasta paljon ja haluaisin antaa sille täydet pisteet, mutta en voi, koska en pitänyt kirjan lopusta. Tein sen virheen,että luin joitakin arvioita kirjasta ennen kuin olin itse päässyt loppuun ja minulle selvisi loppuhuipennus ennen aikojaan. Se oli ärsyttävää ja vei lukemisesta vähän makua varsinkin kun loppuhuipennus kuulosti ei niin mahtavalta. En halua spoilata mitään, joten en sano siitä mitään, mutta minusta se ei vain sopinut tarinaan. Minä olisin kirjoittanut tälle erilaisen lopun, mutta ehkä minun versioni olisi sitten ollut liian ennalta arvattava. Antaisin tälle ehkä kolme ja puoli tähteä viidestä, jos pitäisi jotenkin pisteyttää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti